{"id":1364,"date":"2019-11-01T12:25:20","date_gmt":"2019-11-01T12:25:20","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=1364"},"modified":"2019-11-01T15:02:43","modified_gmt":"2019-11-01T15:02:43","slug":"numeru-krimi-aumenta-oge-2020-mos-aumenta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2019\/11\/01\/numeru-krimi-aumenta-oge-2020-mos-aumenta\/","title":{"rendered":"Numeru Krimi Aumenta, OGE 2020 Mos Aumenta"},"content":{"rendered":"<p>Fulan hirak liuba, negosiador ambulante sira marsa hamutuk ho estudante sira halo protesta hasoru governo tanba sira la seguru ba halo sira nia negosiu. Sempre hetan duni hosi fatin ida ba fatin seluk, liliu iha tempu governo organiza eventu sira ne\u2019ebe konvida ema mai hosi rai liur. Iha manufestasaun pasifka ne\u2019e, inan negosiador ambulante ida hetan kanek bainhira polisia halo atuasaun ba manifestante sira. Osan ne\u2019ebe nia hetan hosi negosia kik iha dalan ninin tenke gasta fali ba sosa aimoruk hodi halo tratamentu ba nia isin.<\/p>\n<p>Fulan hirak liu tiha, asuntu hanesan ne\u2019e la sai ona preokupasaun politika publik nian. Maski, situasaun mak negosiador ambulante hasoru ne\u2019e iha importansia bo\u2019ot ba seguransa publik nian. Seguru ba buka moris liu hosi atividade ekonomiku oioin, no seguru mos ba halao moris babain nudar sidadaun.<\/p>\n<p>Situasaun grave liutan akontese iha fatin-fatin. Iha Dili akontese bebeik ema halo kanek malu iha fatin publik, estraga propriedade privadu no publiku nian, nune\u2019e mos iha munisipiu sira. iha Leorema, Liquisa, situasaun kuaze hanesan mak akontese, sunu uma no halo familia 13 mak tenke desloka. Kazu hirak ne\u2019e iha implikasaun bo\u2019ot ba pulitika seguransa publika nian.<\/p>\n<p>Maski nune\u2019e, situasaun inseguransa hirak ne&#8217;e dala barak la sai nudar debate mak liga ho pulitika estadu nian atu oinsa aloka rekursu hodi hamenus ka halakon situasaun inseguransa iha fatin publik. Debate mak akontese iha parlamentu oras ne\u2019e dadaun, governu aprezenta hela orsamentu estadu ba Parlamentu Nasional, ho total orsamentu mak propoin hamstuk USD1,950 milioens. Proposta orsamentu governo nian, hatudu katak orsamentu mak propoin ho intensaun atu halo Timor-Leste sai seguru liu, hosi aspeitu fiziku hamutuk besik pursentu 10 (3% ba Polisia, 2% military, 3% judisiariu, no 1,4% lejislasaun). Total ida ne\u2019e, bo\u2019ot liu orsamentu ba saude, 5%, no besik hanesan ho edukasaun, 10%.<\/p>\n<p>ONG Belun nia dadus hatudu katak numeru insidente violensia aumenta 20%, hosi insidente violensia 158 iha fulan Febreiru \u2013 Marsu 2019. Insidente violensia ne\u2019ebe Belun rejista akontese barak liu iha Baucau, 32%, Dili 25%, no 13% Oecusse no Covalima. Hosi insidente violensia 158 ne\u2019e, prepetrador ka ema ne\u2019ebe halo violensia hosi familia rasik mak 60, hosi vizinnu 42, 22 mak estudantes no 20 mak diskonfia involve membru arte marsial, no insidente ho numeru ki\u2019ik involve PNTL, ofisiail governo. Vitima ba violensia hirak ne\u2019e maioria feto, 75%.<\/p>\n<p>Dadus annual Dirasaun Jeral Estatistika nian mos hatudu kresimentu krimi mak akontese dadaun. Hanesaun publika iha RTP (28 Outubru 2019), dadus estatistika nian hatudu katak, iha 2018, dadus krimi mak rejistrado 5.151, numeru aumenta hosi 4,651 hosi tinan ida antes. Hosi dadus hirak ne\u2019e krimi akontese barak liu iha Dili ho total numeru besik metade hosi total numeru krimi, 2,223 kazu.<\/p>\n<p>Hosi total krimi mak akontese ona, numeru bot liu mak kazu sira ne\u2019ebe ofensa integridade fiziku, ho kazu 2,213, no ameasas 330, abuzu ba fen\/lae 321, danos simplis 292. Suspeitu ba krimi sira barak liu iha Dili no idade suspeitu no vitima sira mak involve iha krimi hirak ne\u2019e maioria ho idade joven, 20 \u2013 29. Hosi kazu krimi sira mak relatadu, laos kazu hotu-hotu hetan prosesamentu kompletu ona iha tribunal. Kazu pendente sira, to\u2019o tinan ikus 2018, hamutuk 2,300 resin.<\/p>\n<p>Krimi sira mak akontese, diskonfia mosu tanba taxa pobreza mak aumenta ba bebeik, dezempregu, no opurtunidade ba krimi mak sempre existi, liliu iha fatin rame, fatin nakukun, no fatin ne\u2019ebe ema ladun iha. Krimi barak liu mak akontese iha tempu kalan.<\/p>\n<p>Relatoriu OSAC, Konselu Asesoria ba Estadus Unidus iha Rai Liur nian, hatete katak feto sira mak sempre hetan mal-trata iha publiku, abuzu sexual, fiziku no non-fiziku. Ba feto kazu hirak hanesan ne\u2019e akontese iha tempu loron no mos kalan.<\/p>\n<p>Bainhira akontese krimi ekonomikamente sei kusta estadu nia rekursu, osan no mos ema. Kovnesionalmente no hanoin departementalizadu sira, sei aproxima krimi liu hosi aumenta atividade fo seguransa nian no aumenta ema hodi fo seguransa. Ne\u2019e signifika aumenta orsamentu ba halo patrullamentu, no mos aumenta osan hodi rekruta tan ajente seguransa. Premeiru Ministru Taur Matan Ruak, iha Komite Revizaun Orsamentu propoin ona atu tau osan ba Konselu Polisia Komunitaria (KPK) iha orsamentu 2020 nian.<\/p>\n<p>Krimi hirak mak estraga integridade fiziku ema nian sei kusta mos osan estadu nian hodi fornese aimoruk iha hospital no klinik sira. Bainhira ida ne&#8217;e akontese sei kusta mos orsamentu hosi familia sira, no maioria familia barak depende ba orsamentu estadu nian hodi halao sira nia moris loron-loron. Maski nune\u2019e orsamentu mak preve ona ba saude ladun bo\u2019ot (5%) hanesan ho orsamentu mak propoin ho intensaun ba fo seguransa diak liu ba publiku (besik 10%).<\/p>\n<p>Numeru krimi aumenta, bainhira hetan prosesa legal sei kusta mos orsamentu estadu. Nota hela katak kazu pendente sira mos barak tebes mak seidauk lao ba to\u2019o iha rohan. Numeru populasaun komarka mos sei aumenta, ne\u2019e signifika volume hahan mos sei aumenta.<\/p>\n<p>Indiretamente, bainhira governu la fo atesanun holistiku hodi hatun numeru krimi mak sei iha posibilidade aas fo impaktu ba rendementu uma kain nian. Ema sei la sente livre hodi halo ninia atividade ekonomia, liliu feto no ema ho defisiensia. Dadus survey Tatoli nian, tinan ida liuba, hatudu katak ema hakarak governu atu tau osan barak liu ba fornesementu seguransa (34.3%) nian no mos ba iha edukasaun (27.8%). Hosi total numeru ida ne\u2019e, feto sira mak iha preokupasaun bo\u2019ot liu relasiona ho seguransa, 36% resin.<\/p>\n<p>Ema hirak ne\u2019ebe halo krimi no sai vitima sei lakon sira nia tempu produtivu sira. Ne\u2019e iha impaktu bo\u2019ot liu bainhira ema ida halo krimi ka vitima ne\u2019e mak nudar ema ida ne\u2019ebe buka osan ka servisu hodi haree membru familia sira. Bainhira ida ne\u2019e akontese fo todan ekonomiku mos ba familia seluk hodi fo atensaun ekonomiku no psikolojiku ba familia ne\u2019ebe hetan susar hela.<\/p>\n<p>Numeru krimi ne\u2019ebe a\u2019as fo imajen negativu ema hosi rai seluk atu investe no vizita Timor-Leste. Investementu hosi rai liur laos bazeia deit ba sistema rejistu bisnis nian no mos sistema legal nian ba halo bisnis. Investementu rai liur presija ambiente ida seguru, laos deit ba investedor maibe mos ba kliente sira mak sei tarjetu ba bisnis ida. Kondisaun hanesan aplika ba vizitante sira mak tama mai Timor-Leste hodi halo sira nia atividade turistiku.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Fulan hirak liuba, negosiador ambulante sira marsa hamutuk ho estudante sira halo protesta hasoru governo tanba sira la seguru ba halo sira nia negosiu. Sempre hetan duni hosi fatin ida ba fatin seluk, liliu iha tempu governo organiza eventu sira ne\u2019ebe konvida ema mai hosi rai liur. Iha manufestasaun pasifka ne\u2019e, inan negosiador ambulante ida [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1368,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[60],"tags":[],"class_list":["post-1364","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analisa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1364"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1370,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1364\/revisions\/1370"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}