{"id":13894,"date":"2022-07-30T09:42:29","date_gmt":"2022-07-30T00:42:29","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=13894"},"modified":"2022-07-30T09:42:32","modified_gmt":"2022-07-30T00:42:32","slug":"lina-ministerial-tau-ona-orsamentu-ba-asuntu-igualdade-jeneru-no-inkluzaun-kada-tinan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2022\/07\/30\/lina-ministerial-tau-ona-orsamentu-ba-asuntu-igualdade-jeneru-no-inkluzaun-kada-tinan\/","title":{"rendered":"Li\u00f1a Ministerial Tau Ona Orsamentu Ba Asuntu Igualdade J\u00e9neru no Inkluzaun Kada Tinan"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportajen Joselina dos Santos<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Governu liu husi Sekret\u00e1ria Estadu ba Igualdade no Inkluzaun (SEII), iha nia pap\u00e9l boot bazeia ba lei dekretu no.17\/2019, 11 de Jullu, ne\u2019ebe f\u00f3 pap\u00e9l importante 4 ba SEII, ho objetivu dahuluk atu halo estrat\u00e9jia abordajem integradu j\u00e9neru iha 2018 konsege halo advokasia husi Minist\u00e9riu Finansas, konsidera\u00a0 SEII nia advokasia no tau marka j\u00e9neru dalan ba futuru, iha sistema finansas nian objetivu atu hamenus kazu viol\u00e9nsia dom\u00e9stika bazeia ba j\u00e9neru.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha diskursu Sekret\u00e1ria Estadu Igualdade no Inkluzaun (SEII), Maria do Ros\u00e1rio deklara li\u00f1a Ministerial sira iha ona biban atu f\u00f3 sira nia orsamentu, no sira nia programa ba asuntu igualdade j\u00e9neru inkluzaun iha sira nia programa kada tinan, inklui mos Sekret\u00e1riu Estadu no aj\u00e9nsia autonomia sira ne&#8217;ebe iha.<\/p>\n\n\n\n<p>Objetivu daruak mak oins\u00e1 atu red\u00fas kazu viol\u00e9nsia dom\u00e9stika liu husi estrat\u00e9jia SEII nian, nune&#8217;e hamosu lei kontra vi\u00f3lensia dom\u00e9stika bazeia ba vi\u00f3lensia j\u00e9neru, ne\u2019ebe mak halo an\u00e1liza ba vi\u00f3lensia kontra feto no labarik feto.<\/p>\n\n\n\n<p><em>&#8220;Ita espera katak objetivu datolu nian bele lori ba Konsellu Ministru atu aprova no oinsa atu hakbiit feto iha vida ekonomia, ida ne\u2019e mak pap\u00e9l importante SEII nian durante, nune&#8217;e iha ona grupu 363 benefisiariu iha teritoriu laran,\u00a0 grupu refere feto mak barak hodi halo negosiu, sira balun fa\u2019an modo, fa&#8217;an ikan no hakiak manu&#8221;, <\/em>Dehan Sekret\u00e1ria Estadu Igualidade no Inkluzasaun (SEII), Maria do Ros\u00e1rio Iha nia diskursu, iha edifisiu Fundasaun \u00c1zia Luro-Mata, 28\/07.<\/p>\n\n\n\n<p>Governante ne&#8217;e dehan benefisi\u00e1riu sira ne&#8217;e komesa la\u2019o ona, tanba ne\u2019e mai husi fundus rotativa signifika grupu ne\u2019ebe hetan osan ida ne\u2019e halo sira nia negosiu, kuandu sira hetan ona fundus, osan ne&#8217;e rotativa&nbsp; fali ba grupu sira seluk, objetivu seluk oinsa atu f\u00f3 biban&nbsp; ba feto foti desizaun iha niv\u00e9l nasional&nbsp; munipisipal inklui autoridade lokal sira, tanba tinan oin sei iha eleisaun 2 hanesan Eleisaun Parlamentar no Eleisaun Xefe Suku, tuir loloos eleisaun municipal ne&#8217;e hahu iha tinan oin, maibe&nbsp; ho tempu ne&#8217;ebe limitadu, STAE deside katak eleisaun munisipal sei akontese iha tina oin mai.<\/p>\n\n\n\n<p><em>&#8220;Ita iha ona validasaun hein prepara relat\u00f3riu ba planu asaun nasion\u00e1l ba datoluk nian, iha planu asaun nasional ne\u2019e ita halo ba tinan 10, tanba suporta husi NABILAN, hetan fundus husi governu Australia husi 2014 to\u2019o ohin loron, governu Australia nafatin iha kompromisu bo&#8217;ot, atu tulun grupu sira ne\u2019ebe vulneravel tebes, hanesan kazu viol\u00e9nsia hasoru feto no labarik feto, inklui maluk difisi\u00e9nsia sira no mos komunidade&#8221;,<\/em> nia informa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportajen Joselina dos Santos Governu liu husi Sekret\u00e1ria Estadu ba Igualdade no Inkluzaun (SEII), iha nia pap\u00e9l boot bazeia ba lei dekretu no.17\/2019, 11 de Jullu, ne\u2019ebe f\u00f3 pap\u00e9l importante 4 ba SEII, ho objetivu dahuluk atu halo estrat\u00e9jia abordajem integradu j\u00e9neru iha 2018 konsege halo advokasia husi Minist\u00e9riu Finansas, konsidera\u00a0 SEII nia advokasia no [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":13895,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[63],"tags":[],"class_list":["post-13894","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-notisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13894","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13894"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13894\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13896,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13894\/revisions\/13896"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13895"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13894"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13894"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13894"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}