{"id":16471,"date":"2023-06-23T00:09:07","date_gmt":"2023-06-22T15:09:07","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=16471"},"modified":"2023-06-23T00:09:08","modified_gmt":"2023-06-22T15:09:08","slug":"publika-notisia-pgr-viajen-ba-rai-liur-jornalista-rogerio-presta-deklarasaun-iha-mp","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2023\/06\/23\/publika-notisia-pgr-viajen-ba-rai-liur-jornalista-rogerio-presta-deklarasaun-iha-mp\/","title":{"rendered":"Publika Not\u00edsia PGR Viajen ba Rai Liur, Jornalista Rogerio Presta Deklarasaun Iha MP"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportajen David da Costa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ministeriu P\u00fabliku (MP), notifika jornalista husi Hatutan.com, Rogerio Pereira Carceres, hodi presta deklarasaun ba iha MP, liga ho produtu jornalista nian ne\u2019eb\u00e9 maka jronalista hakerek kona-ba Prokurad\u00f3r Jeral Republika (PGR) nian viajen ba iha rai liur.<\/p>\n\n\n\n<p>Jornalista Hatutan.com Rogerio Pereira Carceres, ne\u2019eb\u00e9 maka akompa\u00f1a husi nia Xefe Redasaun, Francisco Belo Sim\u00f5es, to\u2019o iha edifisiu PGR Kolmera, Dili, iha tuku 9:45 Otl, no liu kedas ba iha resepsionista nian hodi f\u00f3 hateten&nbsp; kona-ba nia prezensa iha edifisiu PGR.<\/p>\n\n\n\n<p>Hafoin presta deklarasaun durante oras ida liu, jornalista Hatutan.com, Rogerio Pereira Carceres,&nbsp; hateten, iha Tersa-Feira loron 20 Ju\u00f1u 2023 mais ou menus tuku 3:00 loraik, Media Hatutan.com simu notifikasaun husi Ministru Publiku (MP), no iha konteudu notifikasaun ne\u2019e kompar\u00e9nsia, sira husu atu Jornalista ho Naran Rogerio Pereira Carcers, atu mai iha loron 22 Ju\u00f1u, tuku 10:00 otl mai presta deklarasaun iha Ministru Publiku.<\/p>\n\n\n\n<p>Tanba ne\u2019e hanesan jornalista no sidadaun ida, ohin mai kumpre hela notifiksaun husi PM, hodi halo presta deklarasaun ba iha prokurad\u00f3 Ministru Publiku nian, liga ho Prokurad\u00f3r Geral Republika (PGR) nian viajen ba iha rai liur.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cHanesan jornalista Hatutan.com no hanesan m\u00f3s sidadaun ida, ha\u2019u kumpre ba notifikasaun ida ne\u2019e, ohin ha\u2019u mai konsegue presta deklarasaun ba iha prokurad\u00f3r sira iha Ministru Publiku. Hau hanoin kolega sira m\u00f3s akompa\u00f1a no hatene liuliu ligadu ho publikasaun balun kona-ba prokurad\u00f3r nian ba iha rai liur, ida ne\u2019e maka sira notifika. Hau sente buat seluk ne\u2019e segredu justisa, hau labele pronunsia ba kolega sira,\u201d <\/em>dehan jornalista Hatutan.com Rogerio Pereira Carcers, ba jornalista sira iha edifisiu PGR kolmera Dili, Kinta 22\/06.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha fatin hanesan, Xefe Redasaun Hatutan.com Francisco Belo Sim\u00f5es, haktuir se iha notifiksaun ne\u2019e, kona-ba konte\u00fadu ka publikasaun iha media Hatutan.com nian, relativamente ho dokumentus balun, iha lei komunikasaun sosial klaru ona katak, responsabilidade m\u00e1simu ba produtu jornalistiku nian ne\u2019eb\u00e9 publika iha media sira ne\u2019e, responsabilidade juridiku ne\u2019e Xefe Redasaun la\u2019os jornalista sira.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cHa\u2019u husu ba orgaun soberanu, bai ta nia ukun nain sira, ba povu no entidade hotu-hotu, ne\u2019eb\u00e9 sente ofendidu ho publiksaun notisia ruma husi media sira, buat ruma la loos iha notisia, bele uza direitu de resposta no retifikasaun iha lei komunikasaun sosial. Tanba ita nia lei komunikasaun sosial m\u00f3s hateten katak responsabilidade krime produtu jornalistiku iha orgaun komunikasaun sosial mak Xefe Redasaun,\u201d<\/em> esplika Xefe redasaun Hatutan.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportajen David da Costa Ministeriu P\u00fabliku (MP), notifika jornalista husi Hatutan.com, Rogerio Pereira Carceres, hodi presta deklarasaun ba iha MP, liga ho produtu jornalista nian ne\u2019eb\u00e9 maka jronalista hakerek kona-ba Prokurad\u00f3r Jeral Republika (PGR) nian viajen ba iha rai liur. Jornalista Hatutan.com Rogerio Pereira Carceres, ne\u2019eb\u00e9 maka akompa\u00f1a husi nia Xefe Redasaun, Francisco Belo Sim\u00f5es, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":16472,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[63],"tags":[],"class_list":["post-16471","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-notisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16471"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16473,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16471\/revisions\/16473"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/16472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}