{"id":17543,"date":"2023-11-17T17:37:43","date_gmt":"2023-11-17T08:37:43","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=17543"},"modified":"2023-11-17T17:37:44","modified_gmt":"2023-11-17T08:37:44","slug":"secoms-husu-media-tau-importansia-ba-ema-ho-defisiensia-hodi-kontribui-ba-dezenvolvimentu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2023\/11\/17\/secoms-husu-media-tau-importansia-ba-ema-ho-defisiensia-hodi-kontribui-ba-dezenvolvimentu\/","title":{"rendered":"SECOMS Husu Media Tau Importansia ba Ema ho Defisiensia Hodi Kontribui Ba Dezenvolvimentu"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Reportajen Joselina dos Santos<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Governu liuhosi Sekret\u00e1riu Estadu Komunikasaun Sosi\u00e1l (SECOMS), husu ba media no jornalista sira katak,&nbsp; bainhira halao knaar hanesan fontes husi ema ho defisi\u00e9nsia ba publiku tenke uza linguajen ne&#8217;eb\u00e9 loos no diak, tanba durante ne&#8217;e tuir nia haree media la dun f\u00f3 importansia ba informasaun inkluzivu nian, nune&#8217;e media presiza kobertura maximu ba asuntu defisi\u00e9nsia atu ema ho defisi\u00e9nsia bele sente katak, sira mos parte husi prosesu no konstrusaun ba estadu no nasaun atu bele kontribui ba dezenvolvimentu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sekret\u00e1riu Estadu Komunikasaun Sosi\u00e1l (SECOMS), Espedito Dias, hateten, Formasaun ne&#8217;e importante tebes tanba durante ne&#8217;e dala barak ema la dun f\u00f3 importansia ba iha dezenvolvimentu Asosiasaun defisi\u00e9nsia Timor-Leste liu-liu kona-ba oinsa atu uza linguajen tekniku atu bele tau ba ema ho defisi\u00e9nsia ho-loloos tuir saida mak konsagra iha Konstituisaun Republika.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>&#8220;Ita haree ba mandatu konstituisional ida ne&#8217;e Timor oan hotu iha direitu ne&#8217;eb\u00e9 hanesan, ita haree ba mandatu konstituional liu-liu ba artigu 40-41 ne&#8217;eb\u00e9 koalia kona-ba liberdade direitu ba informasaun inkluzivu. Ida ne&#8217;e signifika ema hotu presiza hetan informasaun ne&#8217;ebe\u00e8 diak no kualidade. Durante ne&#8217;e ita haree katak media seidauk kobertura maximu ba ema ho defisiensia nomos linguanjen ne&#8217;eb\u00e9 f\u00f3 sai ne&#8217;e la dun konfortavel tuir sentimentu ema ho defisi\u00e9nsia nia haree no sente,&#8221;<\/em>dehan, SECOMS iha Salaun ADTL Maskarinas, kinta 16\/11.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Governante ne&#8217;e hatutan, durante ne&#8217;e husi parte governu mos seidauk f\u00f3 maximu oinsa kria infraestutura asesivel ba ema ho defisi\u00e9nsia. Tuir nia haree EhD barak mos iha kapasidade hanesan ho ema la desisiensia hodi kontribui ba dezenvolvimentu iha \u00e1rea Komunikasaun Sosi\u00e1l. Entaun iha IX Governu Konstituisional ida ne&#8217;e sei tau atensaun makaas ba iha dezenvolvimentu ba Radio Komunidade Defisi\u00e9nsia nian, tanba Progresu sensibilidade ne&#8217;e dalabarak sai ema seluk nian, liu-liu lideransa sira ne&#8217;ebe bele hola desizaun maibe haluha katak sidadaun balun presiza atensaun.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>&#8220;Infraesturua barak ne&#8217;eb\u00e9 ita haree iha dalan barak seidauk f\u00f3 fatin ba ema ho defisi\u00e9nsia, ho situasaun ne&#8217;eb\u00e9 ADTL aprezenta Secoms sei aprezenta iha reuniaun Konsellu Ministru nian atu tau atensaun liu-liu espasu asesivel ba ema ho defisi\u00e9nsia. nune&#8217;e Secoms husu media sira bainhira halao knaar hanesan lian husi ema ho defisi\u00e9nsia ba publiku tenke uza linguajen ne&#8217;eb\u00e9 loos\u00a0 atu ema ho defisi\u00e9nsia bele fiar aan atu bele envolve iha atividade dezenvolvimentu&#8221;,<\/em>nia esplika.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportajen Joselina dos Santos Governu liuhosi Sekret\u00e1riu Estadu Komunikasaun Sosi\u00e1l (SECOMS), husu ba media no jornalista sira katak,&nbsp; bainhira halao knaar hanesan fontes husi ema ho defisi\u00e9nsia ba publiku tenke uza linguajen ne&#8217;eb\u00e9 loos no diak, tanba durante ne&#8217;e tuir nia haree media la dun f\u00f3 importansia ba informasaun inkluzivu nian, nune&#8217;e media presiza kobertura [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":17544,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[63],"tags":[],"class_list":["post-17543","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-notisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17543"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17545,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17543\/revisions\/17545"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/17544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}