{"id":18558,"date":"2024-05-03T09:04:00","date_gmt":"2024-05-03T00:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=18558"},"modified":"2024-05-03T09:04:02","modified_gmt":"2024-05-03T00:04:02","slug":"prezidente-ajtl-imprensa-ba-planeta-tenke-sai-fokus-ba-jornalista-no-ba-media","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2024\/05\/03\/prezidente-ajtl-imprensa-ba-planeta-tenke-sai-fokus-ba-jornalista-no-ba-media\/","title":{"rendered":"Prezidente AJTL: Imprensa ba Planeta Tenke Sai Fokus Ba Jornalista no Ba Media"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportajen David da Costa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ohin Loron Mundial ba Liberdade Imprensa. Tema selebrasaun loron ohin nian mak, \u201c<em>A Press for the Planet: Journalism in the Face of the environmental crisis<\/em> ka Imprensa ba Planeta: Jornalizmu iha Situasaun Krizi Meio-ambiente\u201d. Ba loron importante ida ne\u2019e Presidente Asosiasaun Jornalista Timor Lorosae (AJTL), Zevonia Vieira, expresa kona ba importansia hosi fokus jornalista sira nian no media nian atu promove istoria inspirativu sira mak buka redus impaktu hosi mudansa klimatika.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cImprensa ba planeta tenke sai fokus ba jornalista no media nian. Tan ne\u2019e husu atu jornalista sira kontinua hakerek istoria inspirativu sira mak promove asaun positivu hodi halo redusaun ba impaktu negative hosi mudansa klimatika. Istoria hosi joven sira nia inisiativu hodi halao atividade satan udan been hodi halo bokur rai halo bee moris ba vida agrikultura sustentavel, istoria komunidade nian atu hamoris fali pratika tradisional Tara Bandu ba ai-horis no ai-han, istoria feto sira nian iha area rural mak luta makas hasoru impaktu mudansa klimatika mak tenke sai fokus ba maluk jornalista sira no media\u201d, Presidente AJTL deklara via mensajen Whatsapp, (03\/05).<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Presidente ne\u2019e mos husu atu tinan ida nee nebe foka liu ba kobertura media no jornalista ba halo kobertura ba asaun klimatika liuhusi advokasia. Kobertura sira tenke fo hanoin ba ukun nain sira oinsa atu kria politika nebe justu no transparent ba fundu klimatika sira nebe uza, no husu ukun nain sira mos la kontribui atu estraga meio-ambiente nebe halo ema kbiit laek sira vulneravel liutan.<\/p>\n\n\n\n<p>Mudansa klimatika mosu tanba rezultadu husi atividade umanu nian. Emisaun gas estufa mak kauza temperatura sai aas, no bele estraga estabilidade ekolojiku ne\u2019eb\u00e9 too ohin sai hanesan fonte moris ba ema no natureza.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha Lao Hamutuk (Agustu 2020) nia dokumentu mak Neon Metin asesu esplika katak \u201cOrganizasaun sosiedade civil ohin loron luta maka\u2019as ba justisa klimatiku. Ida ne\u2019e signifika husu nasaun riku sira kontribui maka&#8217;as liu emisaun no estraga klima. Sira tenke simu responsabilidade maka&#8217;as liu atu hadi\u2019ak fali klima, no m\u00f3s responsabiliza ba impaktu aat ne\u2019eb\u00e9 nasaun foin dezenvolve-an sira simu tanba mudansa klim\u00e1tika ne\u2019e.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Lao Hamutuk mos esplika katak kontribuisaun Timor-Leste ba mudansa klim\u00e1tika sei menus liu kompara ho nasaun boot no riku, maib\u00e9 sai vulneravel liu ba impaktu mudansa klim\u00e1tika. Daudaun ne\u2019e Timor Leste sai tarjetu projetu aj\u00e9nsia internasion\u00e1l nian atu adapta aan ba mudansa klim\u00e1tika. Realidade hatudu katak populasaun iha nasaun kiak hanesan Timor-Lesteho povo kiak barak, agrikult\u00f3r sira, peskad\u00f3r sira, feto mak sai vulneravel liu ba mudansa klim\u00e1tika.<\/p>\n\n\n\n<p>Husu atu instituisaun estadu sira seluk sei foti asaun no desizaun ne\u2019eb\u00e9 di\u2019ak no rigorozu hodi mant\u00e9n Timor-Leste labele monu ba krize global mudansa klim\u00e1tika hodi nune\u2019e labele sakrifiika ita nia ambiente ba jerasaun ohin loron no aban bain rua.<\/p>\n\n\n\n<p>Igualdade j\u00e9neru m\u00f3s presiza sai parte ida husi ita nia resposta ba mudansa klim\u00e1tika. Impaktu balu bele f\u00f3 impaktu maka\u2019as liu ba feto sira, ezemplu: bain-bain maluk feto mak iha responsabilidade atu foti\/kuru bee, no disponibilidade bee m\u00f3s no saneamentu f\u00f3 impaktu maka\u2019as ba partisipasaun feto sira iha edukasaun no vida p\u00fabliku. Ho nune\u2019e, mudansa ba disponibilidade bee m\u00f3s sei f\u00f3 impaktu maka\u2019as ba feto. Feto sira iha area rurais no iha sidade presiza sai parte husi prosesu foti desizaun liga ho asuntu ambient\u00e1l no dezenvolvimentu nasion\u00e1l. Ho nune\u2019e ita nafatin kuidadu no asegura katak jerasaun oin labele sofre ho rezultadu negativu sira ne\u2019eb\u00e9 kauza husi asaun no implementasaun sira ne\u2019eb\u00e9 la konsidera sustentabilidade husi ita nia ambiente.<\/p>\n\n\n\n<p>Lao Hamutuk m\u00f3s espera katak Governu no sosiedade siv\u00edl iha Timor-Leste bele tau matan ba asuntu justisa klim\u00e1tika. Asuntu ambient\u00e1l la ketak husi asuntu ekonomia, governasaun, no dezenvolvimentu nasion\u00e1l; ita nia futuru depende ba ambiente. Seidauk tarde ba Timor-Leste atu hah\u00fa konseitu dezenvolvimentu ida ne\u2019eb\u00e9 bele m\u00f3s f\u00f3 kontribuisaun di\u2019ak ba ambiente, hodi evita husi projetu hirak ne\u2019eb\u00e9 bele estraga floresta sira, projetu mina no g\u00e0s hirak ne\u2019eb\u00e9 bele afeta ba kontaminasaun iha kalohan no iha tasi laran ne\u2019eb\u00e9 bele m\u00f3s f\u00f3 ameasa ba bee moos iha rai okos, produsaun agrikultura, atividade peska, no seluk tan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportajen David da Costa Ohin Loron Mundial ba Liberdade Imprensa. Tema selebrasaun loron ohin nian mak, \u201cA Press for the Planet: Journalism in the Face of the environmental crisis ka Imprensa ba Planeta: Jornalizmu iha Situasaun Krizi Meio-ambiente\u201d. Ba loron importante ida ne\u2019e Presidente Asosiasaun Jornalista Timor Lorosae (AJTL), Zevonia Vieira, expresa kona ba importansia [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":18559,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[28,29,63],"tags":[],"class_list":["post-18558","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-justisa","category-meio-ambiente","category-notisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18558"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18558\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18560,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18558\/revisions\/18560"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}