{"id":18822,"date":"2024-06-27T11:28:34","date_gmt":"2024-06-27T02:28:34","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=18822"},"modified":"2024-06-27T11:32:34","modified_gmt":"2024-06-27T02:32:34","slug":"lets-talk-climate-treinamentu-jornalizmu-ambiental-ba-jornalista-no-citizen-journalists-iha-tl","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2024\/06\/27\/lets-talk-climate-treinamentu-jornalizmu-ambiental-ba-jornalista-no-citizen-journalists-iha-tl\/","title":{"rendered":"Let\u2019s Talk Climate: Treinamentu Jornalizmu Ambient\u00e1l Ba Jornalista no Citizen Journalists Iha TL"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Reportajen Zevonia Vieira <\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">ONG Fundasaun Haburas, liu husi fundu husi DW Akademie, Alema\u00f1a, kontente atu implementa projetu rejional ida ne\u2019ebe buka atu suporta membru jornalista husi nasaun sira iha Sudeste Aziatiku inklui Timor-Leste atu melhora kualidade kobertura konab\u00e1 mudansa klim\u00e1tika liu husi media no rede sira. Treinamentu ida ne\u2019e parte husi projetu ba rejiaun Sudeste Asi\u00e1tiku naran \u201cLet\u2019s Talk Climate! Informasaun no Komunikasaun konab\u00e1 T\u00f3piku Klima nian.\u201d Partisipa nain 10 iha treinamentu ida ne\u2019e mai husi m\u00e9dia iha Dili laran hanesan NeonMetin, Diligente, Jornal Independente, Radio Liberdade, Media Mudansa, Media Rede ba Rai, no Media Associa\u00e7\u00e3o HAK.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Treinamentu ne\u2019e realiza online durante loron rua husi 12-23 Ju\u00f1u, no realiza oin-ho-oin husi 24-26 Ju\u00f1u iha Cruz Vermelha Timor-Leste.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nasaun sira iha Sudeste Azi\u00e1tiku mak ida husi rejiaun iha mundu ne\u2019ebe ekolojikamente vulneravel. Alterasaun klim\u00e1tika no nesesidade ba rekursu umanu ne\u2019ebe aas, kauza husi kreximentu ekon\u00f3miku no aumentu populasaun rezulta problema ambiente ne\u2019ebe grave no ameasa vida-moris ba milaun husi ema. Parte husi populasaun ne\u2019ebe afetadu mak babain ema vulneravel liu iha komunidade: feto, foinsa\u2019e sira, ema rai-nain (ind\u00edjena), ema etnia minoria sira, ema defisiente, no membru husi grupu marjinalizadu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Treinador iha treinamentu ne\u2019e mai husi jornalista senior internasion\u00e1l husi Narasi TV, Indonesia, DW Akademie, Alemanha, no m\u00e9dia lok\u00e1l NeonMetin. Kur\u00edkulu ba treinamentu foka ba asuntu balu hanesan hanesan <strong>jornalizmu investigativu, jornalizmu konstruktivu, intelij\u00e9nsia artifisi\u00e1l (AI), jornalizmu sidadaun, seguransa no vijil\u00e1nsia m\u00e9dia, Open Source Intelligence, narasaun, produsaun v\u00eddeo, no lei no pol\u00edtika ambiental iha Timor-Leste<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Diret\u00f3r ONG Fundasaun Haburas sente importante atu ita-nia jornalista lok\u00e1l sira hetan treinamentu iha \u00e1rea jornalizmu ambient\u00e1l. Tuir nia, treinamentu ida ne\u2019e nia objetivu mak atu haklean sira-nia abilidade iha \u00e1rea sira hanesan investigativu, jornalizmu konstruktivu, mapamentu, seguransa jornalista nian atu prepara sira atu sensitivu liut\u00e1n ba problema ambiente no mudansa klim\u00e1tiku nian, no integra isu ambiente iha notisia sira. \u201cM\u00e9dia iha pap\u00e9l bo\u2019ot ba konsientizasaun komunidade konab\u00e1 ambiente, entaun treinamentu ne\u2019e ali\u00f1a debes ho misaun Fundasaun Haburas nian. Ita kontente hetan treinad\u00f3r internasion\u00e1l husi Narasi TV no DW Akademie no m\u00f3s ita-nia m\u00e9dia lok\u00e1l NeonMetin ne\u2019eb\u00e9 fahe sira-nia matenek durante loron 2 online no loron 3 oin-ho-oin iha Dili,\u201d haktuir Vieira iha fatin treinamentu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Neon Metin hanesan parseiru no treinad\u00f3r lok\u00e1l hamutuk ho Fundasaun Haburas. Tuir Xefe Redasaun NeonMetin, Ato Lekinawa Costa, Timor-Leste nia m\u00e9dia sira-nia kobertura notisia sei iha nivel <em>\u201cmainstream\u201d ka kobre buat hotu, no ita la halo espesializasaun ba \u00e1rea ida-idak. Maib\u00e9, nia pontu forte ida mak asuntu importante sira hanesan problema ambient\u00e1l no oins\u00e1 mudansa klim\u00e1tiku afeta ita-nia komunidade sira, ne\u2019e ita-nia jornalista sira bele mainstream tiha iha not\u00edsia ne\u2019ebe p\u00fabliku babain konsumu. \u201cHa\u2019u hanoin ida ne\u2019e dezenvolvimentu ida ne\u2019ebe diak. Ha\u2019u kontente haree ita-nia jornalista sira prepara sira-nia \u201cpitching\u201d iha notisia ambiental ne\u2019eb\u00e9 Timor-Leste agora dadauk enfrenta, no hetan mentoria direta husi ita-nia jornalista lok\u00e1l no internasion\u00e1l sira konab\u00e1 oins\u00e1 atu haforsa sira-nia notisia. Kur\u00edkulu treinamentu sira prepara ita-nia jornalista sira la\u00f3s de\u2019it atu halo kobertura ba kestaun ambiente maib\u00e9 iha kestaun sosi\u00e1l hotu.\u201d<\/em> nia haktuir. Iha loron tolu nia laran, NeonMetin observa katak jornalista sira aprende aproximasaun foun, iha kontextu Timor-Leste, ba atividade jornal\u00edstiku nian. Jornalista aprende konab\u00e1 jornalizmu konstrutivu no m\u00f3s oins\u00e1 uza Open Source Inteligence ba atividade jurnalistiku. Materia hirak ne&#8217;e fornese husi treinador sira mak iha experi\u00e9nsia rejion\u00e1l no mos internasion\u00e1l, hanesan Narasi TV hosi Indonesia ho Deutsche Welle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Iha Novembru tinan ida ne\u2019e, partisipante nain rua sei hetan selesaun atu ba halo kobertura iha konfer\u00e9nsia mudansa klim\u00e1tika COP iha Azerbaijan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportajen Zevonia Vieira ONG Fundasaun Haburas, liu husi fundu husi DW Akademie, Alema\u00f1a, kontente atu implementa projetu rejional ida ne\u2019ebe buka atu suporta membru jornalista husi nasaun sira iha Sudeste Aziatiku inklui Timor-Leste atu melhora kualidade kobertura konab\u00e1 mudansa klim\u00e1tika liu husi media no rede sira. Treinamentu ida ne\u2019e parte husi projetu ba rejiaun Sudeste [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":18827,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-18822","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-meio-ambiente"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18822","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18822"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18822\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18828,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18822\/revisions\/18828"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18822"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18822"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18822"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}