{"id":18851,"date":"2024-07-05T10:36:15","date_gmt":"2024-07-05T01:36:15","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=18851"},"modified":"2024-07-05T10:36:16","modified_gmt":"2024-07-05T01:36:16","slug":"selebra-loron-nasional-dahuluk-ema-ho-difisiensia-asesiblidade-edukasaun-difisiensia-matan-seidauk-naton","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2024\/07\/05\/selebra-loron-nasional-dahuluk-ema-ho-difisiensia-asesiblidade-edukasaun-difisiensia-matan-seidauk-naton\/","title":{"rendered":"Selebra Loron Nasional Dahuluk Ema ho Difisiensia: Asesiblidade Edukasaun Difisi\u00e9nsia Matan Seidauk Naton"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportajen David da Costa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Loron Nasional ba Ema ho Difisi\u00e9nsia iha Timor-Leste, Diret\u00f3r Ezekutivu Centru Dezenvolvimentu Inkluzivu iha Timor-Leste (CIDTL) Konsidera asesiblidade edukasaun ba ema ho difisi\u00e9nsia matan iha Timor-Leste seidauk natonm, Tanba ne\u2019e ema hotu hamutuk hodi luta ba Ema ho Difisiensia nian Direitu Atu asesu bai ha edukasaun ne\u2019eb\u00e9 maka inkluzivu.<\/p>\n\n\n\n<p>Diret\u00f3r Ezekutivu CIDTL, Martinho A. O. Guterres, hanesan m\u00f3s Komisaun Organizad\u00f3r, ba loron Nasional Ema ho Difisi\u00e9nsia nian, hateten, Atividade komemorasaun loron Nasional ba ema ho Difisiensia ida ne\u2019e realiza, tanba ADTL servisu hamutuk ho Unidade servisu assuntu de inkluzaun sosial iha Casa Sivil Palasiu Prezidensial nian.<\/p>\n\n\n\n<p>No atividade ida ne\u2019e realiza ho nia tema prinsipal maka \u201cInkluzaun sosial la\u2019os aprosimasaun karidade\u201d foti tema ida ne\u2019e, tanba ema hotu-hotu hatene katak asaun karidade ne\u2019e la\u2019os sai solusaun ida ne\u2019eb\u00e9 maka resolve ema difisi\u00e9nsia ninia hakarak ka problema iha Timor-Leste.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cHo tema espesifiku iha atividade ne\u2019e maka \u201cEquidade mak dalan ba inkluzaun didisi\u00e9nsia, haree ba ami nia abilidade la\u2019os ami nia difisi\u00e9nsia, tanba ami ema ho difisi\u00e9nsia la\u2019os invalida iha rai ida ne\u2019e,\u201d Diret\u00f3r Ezekutivu CIDTL, Martinho A. O.<\/em> <em>Guterres, iha nia diskurus, Palasiu Prezidensial Bairo-Pite, Dili, Kinta 4\/07.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Nia haktuir tan, hanesan ema ho difisi\u00e9nsia matan, buat ne\u2019eb\u00e9 maka Ema ho Difisiensia sente maka, asesiblidade ba edukasaun ema ho difisi\u00e9nsia matan seidauk naton. Edukasaun inkluzivu ko\u2019alia makaas iha tinan naruk no aprova ona, maib\u00e9 nia implementasaun sei menus hela no ema ho difisiensia seidauk asesu ho di\u2019ak. Tanba ne\u2019e ema hotu tenke hamutuk ema ho difisiensia hodi luta nafatin ba ema ho difisiensia nian direitu.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cIta hamutuk mak sai forsa ida hodi luta ba ita nian objetivu ida no to\u2019o ohin loron, advokasia ne\u2019e sai forte, ratefikasaun ba konvensaun internasional ba ema ho difisi\u00e9nsia ratifika ona. Mas ita hein prosesu implementasaun atinje duni saida mak ita nia hakarak no ita nia ezijensia,\u201d nia hateten.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Alende ne\u2019e m\u00f3s nia espresa tan, iha atividade komemorasaun loron Nasional ema ho difisi\u00e9nsia ne\u2019e laiha governu ida ne\u2019eb\u00e9 maka partesipa, liuliu Minisiteru Solidadridade Sosial no Inkluzaun sosial, maske sira maka servisu tiha ba asuntu ema ho difisi\u00e9nsia nian, maib\u00e9 sira rasik la mai no ba halo mesak sira nia atividade lakoi halo atividade hamutuk ho ema ho difisiensia iha sira ne\u2019e.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cHanesan mos ema difisi\u00e9nsia sente triste tebes, tanba atividade ida ne\u2019e ita mesak, maske governu balun iha ne\u2019e, maib\u00e9 ida ne\u2019eb\u00e9 mak durante hamutuk ho ita luta ba ita nia objetivu sira hanesan MSSI ne\u2019eb\u00e9 mak sai hanesan koordenador ba iha implementasaun planu asaun Nasional ba ema ho difisi\u00e9nsia, sira ba organiza mesak iha Liqui\u00e7a,\u201d nia espresa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Iha fatin hanesan Asseor Prinsipal Unidade Servisu Assuntu Inkluzaun sosial iha Casa Sivil Palasiu Prezidensial, Gaspar Afonso, hatete, ohin selebra loron Nasional Ema ho Difisiensia nian, sente triste uituan tanba organizasaun difisi\u00e9nsia ho Palasiu Prezidente maka kolabora hodi selebra. Maib\u00e9 MSSI hanesan nain ba assuntu inkluzaun sosial selebra ketak iha Munisipiu. Maib\u00e9 Palasiu Prezidente hamutuk nafatin ho maluk ema ho difisiensia sira hodi selebra loron Nasional Ema ho Difisi\u2019ensia nian.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cAmi organizasaun difisi\u00e9nsia sira, hamutuk ho hau hakrak festeja hamutuk iha ne\u2019e, atu hatudu ba soseidade Timor katak ema ho difisi\u00e9nsia eziste no sidadun ba rai ida ne\u2019e no ema difisi\u00e9nsia festeja nia loron rasik,\u201dnia dehan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Alende ne\u2019e, Gaspar &nbsp;m\u00f3s rekoinese katak ema ho difisi\u00e9nsia barak maka seidauk asesu ba iha edukasaun ne\u2019eb\u00e9 mak diak no inkluzivu, tanba ne\u2019e ,nu\u2019udar reprezenta ema ho difisi\u00e9nsia iha palasiu Prezidente sei luta nafatin ba ema ho difisi\u00e9nsia nia direitu iha Timor-Leste. Atu nune\u2019e bele hetan nia direitu hanesan ema la ho difisi\u00e9nsia.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cIta nia luta ne\u2019e, ita hakarak sai aitarak ida katak, ita sai lian iha fatin-fatin no ita nia direitu ne\u2019e seidauk atinje masimu, ita kontinua luta ba ida ne\u2019e. hau hanesan reprezenta ema ho difisiensia iha Palasiu Prezidente sei luta ba ami nia maluk ema ho difisiensia nian direitu,\u201d nia alerta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportajen David da Costa Loron Nasional ba Ema ho Difisi\u00e9nsia iha Timor-Leste, Diret\u00f3r Ezekutivu Centru Dezenvolvimentu Inkluzivu iha Timor-Leste (CIDTL) Konsidera asesiblidade edukasaun ba ema ho difisi\u00e9nsia matan iha Timor-Leste seidauk natonm, Tanba ne\u2019e ema hotu hamutuk hodi luta ba Ema ho Difisiensia nian Direitu Atu asesu bai ha edukasaun ne\u2019eb\u00e9 maka inkluzivu. Diret\u00f3r Ezekutivu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":18849,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[63],"tags":[],"class_list":["post-18851","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-notisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18851","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18851"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18851\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18852,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18851\/revisions\/18852"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18851"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18851"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18851"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}