{"id":21376,"date":"2025-09-19T12:16:09","date_gmt":"2025-09-19T03:16:09","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=21376"},"modified":"2025-09-19T12:16:16","modified_gmt":"2025-09-19T03:16:16","slug":"poder-previlejiu-no-moris-kiak-kontradisaun-moral-pensaun-vitalisia-ba-ex-membru-parlamentu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2025\/09\/19\/poder-previlejiu-no-moris-kiak-kontradisaun-moral-pensaun-vitalisia-ba-ex-membru-parlamentu\/","title":{"rendered":"Poder, Previlejiu, no Moris Kiak: Kontradisaun Moral Pensaun Vitalisia ba Ex-Membru Parlamentu"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Bainhira rona tiha esplikasaun hosi Ex-deputadu Alexandre Cortereal no Virgilio Hornai iha GMNTV horiseik kalan, ne\u2019ebe fo argumentu lubuk ida, liliu parte moral nian hodi justifika sira nia asesu ba pensaun vitalisia. Argumentu sira ne\u2019ebe aprosima hosi sikun moral nian ne\u2019e husik hela pontus lubuk ida ba diskusaun.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Iha nasaun barak, Ex-membru parlamentu simu pensaun vitalisia hodi kontinua goza sira moris, bainhira povu babain kontinua moris kiak, empregu la seguru, no la asesu ba protesaun sosial. Kontradisaun entre previlejiu elite nian no moris kiak nian, laos deit problema ekonomia no politik, maibe mos problema moral. Iha rai ida ne\u2019ebe domina ho sarani maioria Katolik, ho dutrina katolik nian forte tebes hosi uma laran, igreja, no iha eskola sira. Rai ida maioria katolik ne\u2019e ninia ema 40% resin mak sei moris kiak, labarik 45% moris no kondisaun mal-nutrisaun, no 50% ema moris kiak iha dimensaun oioin. Haree ba razaun sira mak hato\u2019o iha publik hosi parte pro-pensaun vitalisia nian, no mos kritika kontra moral pro-pensaun nian sira, ita bele hetan dilema etika mak tutuir hela implementasaun demokrasia ohin loron nian.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Razaun moral pro-pensaun vitalisia nian<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Razaun moral hosi parte pro-pensaun vitalisia nian dala barak liu aproxima hosi aspeitu rekoinesementu, integridade, no dada interese ema nian hodi tama ba area politik. Razaun ba rekoinesementu balun mak Ex-deputadu Alexandre hato\u2019o ona iha GMNTV horiseik kalan. Nia atu hatete katak pensaun vitalisia ne\u2019e fo hodi rekoinese ema nia dedikasaun nudar deputadu ka deputada. Direitu adqueridu mos uza razaun ne\u2019ebe kuaze hanesan, katak pensaun vitalisia ne\u2019ebe fo nudar rekoinesementu no ida ne\u2019e labele hasai fali.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Bele intrepreta liutan katak pensaun vitalisia ne\u2019e fo ba membru parlamentu ne\u2019ebe oferese tiha ona ninia tempu produtivu sira ba serbisu nivel estadu nian, no iha serbisu ida ne\u2019e dala barak kusta sira nia kareira babain (nudar profesor, dosente, etc), no kustu sosial (privasidade no familia nia moris). Bele mos ho razaun katak nudar ema politik, serbisu politik nian la iha serteza, dala ruma politik nain ida ne\u2019ebe nudar membru parlamentu bele lakon ninia pozisaun derepente tanba mudansa politik. Tan ne\u2019e pensaun vitalisia mak sai nudar rede seguru ida ho proteze situasaun sira seluk ne\u2019ebe la estavel, nudar mos honra ba ex-deputadu\/a sira hafoin sira nia tempu serbii kompleta ona.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Razaun moral daruak bele deit liga ho integridade deputadu sira nian. Qualker sistema politik ida sempre iha ninia vulnerabilidade ba korupsaun bainhira deputadu\/lider politik sira la iha serteza kona ba sira nia future. Garante ba pensaun, bele fo insentivu forte ba deputadu sira atu la halo abuzu ba poder. Iha parte ida ne\u2019e bele kumprende katak pensaun sai nudar lutu moral hodi halo defeza forte ba interese publik nian.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Razaun moral seluk mak atu dada interese ema sira ho talentu\/matenek hodi tama ba mundo politik. Hanesan Presidente Parlamentu Nasional, Fernanda Lay, hatete, se hasai pensaun vitalisia iha futuru mai la iha ema ida mak hakarak sai tan deputadu. Mundo politik sempre observadu nudar arena ida ne\u2019ebe nakonu ho riskus no ho presaun. Se la iha garante finanseiru iha fim de mandatu, ema barak ne\u2019ebe kompetente dala ruma lakohi atu tama tan ba arena politik laran. Tan ne\u2019e mak pensaun vitalisia sai nudar insentivu forte atu parlamantu nasional laos deit sai arena ba ema riku deit maibe mos ba ema ne\u2019ebe iha kbi\u2019it duni no hakarak atu serbii.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kritika kontra moral pro-pensaun vitalisia nian<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maski iha razaun oioin ne\u2019ebe bele sai nudar fundamentu, no karik mos sai nudar motivasaun ba hamosu lei-pensaun vitalisia, maibe publik haree katak razaun sira ne\u2019e hotu sai nudar justifikasaun deit. Tanba razaun hirak ne\u2019e soke malu ho realidade moris povu nian ne\u2019ebe nakonu ho dezafius oioin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kritika kontra moral pro-pensaun vitalisia nian dahuluk mak injustisa no disegualidade. Trabalhadores, agrikultores, negosiador informal barak mak serbisu iha kondisaun serbisu ne\u2019ebe la seguru, la hetan kobertura iha sistema seguransa sosial, la iha pensaun, la iha rendementu sustentavel. Iha sorin seluk, ex-membru parlamentu sira goza pensaun vitalisia maski serbii deit iha tinan balun nia laran. Kritika Presidente PLP nian, Taur Matan Ruak, ba Presidente Parlamanetu Nasional, Fernanda Lay, hatudu momoos injustisa hosi benefisiu pensaun nian. Ema sira mak sae ba ailaran, iha tempu resistensia, luta ba ukun rasik tinan barak maibe la hetan pensaun hanesan ho ex-membru parlamentu ne\u2019ebe serbii tinan balun deit. Iha sistema demokrasia reprezentativu nian, reprezentante povu (wakil rakyat) loloos ne\u2019e serbii povu (ketua), laos tau-an aas liu fali povu ho previlejiu oioin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kritika ida seluk ba moral pro-pensaun vitalisia mak kultura elitizmu. Pensaun vitalisia laos rekoinesementu mak previlejiu ne\u2019ebe desidi mesak hosi sira ne\u2019ebe tur iha parlamamentu. Hosi pensaun vitalisia ne\u2019ebe sira simu, ajuda haruka sira nia oan sira ba eskola iha eskola ida ne\u2019ebe qualidade diak liu (eskola privadu\/internasional), no kontinua aprova orsamentu ki\u2019ik no la tau atensaun ba sistema edukasaun publik nian. Ho nune\u2019e klase ne\u2019ebe kiak eskola iha eskola publik no klase riku eskola iha eskola privadu\/internasional sira. Kultura elitismu kontinua buras no metin ba bebeik, nune\u2019e prepetua injustisa no disegualidade. Kritik seluk tan ne\u2019ebe kontra moral pro-pensaun vitalisia mak violasau ba kontratu sosial. Hosi kedas Rousseau ba to\u2019o Rawls, filozofu sira koalia katak estadu existe tanba iha kontratu sosial. Bainhira iha violasaun ba kontratu sosial, liu hosi mantein pensaun vitalisia entaun sidadaun tenke harahun tiha kontratu ne\u2019e. Ho nune\u2019e lejitimidade estadu nian mos monu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Bele konklui katak razaun moral ba pensaun vitalisia ne\u2019e bazea ba rekoinesementu ba sira nia dedikasaun, integridade no insentivu politik. Maibe kritika forte liu fo naroman ba injustisa, previlejiu, no traisaun ba valores no prinsipius demokrasia nian. Iha sosiedade ida ne\u2019ebe povu kik no kiak serbisu la ho protesaun sosial ida diak, pensaun vitalisia laos ona haree nudar rekoinesementu maibe nudar simbolu traisaun ba prinsipiu demokrasia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Bainhira rona tiha esplikasaun hosi Ex-deputadu Alexandre Cortereal no Virgilio Hornai iha GMNTV horiseik kalan, ne\u2019ebe fo argumentu lubuk ida, liliu parte moral nian hodi justifika sira nia asesu ba pensaun vitalisia. Argumentu sira ne\u2019ebe aprosima hosi sikun moral nian ne\u2019e husik hela pontus lubuk ida ba diskusaun. Iha nasaun barak, Ex-membru parlamentu simu pensaun [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":21270,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[60],"tags":[],"class_list":["post-21376","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analisa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21376","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21376"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21377,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21376\/revisions\/21377"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}