{"id":3073,"date":"2020-04-18T16:39:26","date_gmt":"2020-04-18T16:39:26","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=3073"},"modified":"2020-04-18T16:41:16","modified_gmt":"2020-04-18T16:41:16","slug":"objetivu-estratejia-ba-covid-19-reforsa-medidas-kontensaun-distansia-fiziku-sosial-no-fase-liman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2020\/04\/18\/objetivu-estratejia-ba-covid-19-reforsa-medidas-kontensaun-distansia-fiziku-sosial-no-fase-liman\/","title":{"rendered":"Objetivu Estratejia Ba Covid-19, Reforsa Medidas Kontensaun Distansia Fiziku, Sosial no Fase Liman"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportazen Zevonia Vieira <\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Situasan ba moras surtu Covid-19 kontinua sai preokupasaun\u00a0 publiku nian, governu, parseiro dezenvolvmentu hamutuk ho Organizasaun Mundial Saude [OMS], liu hosi Centru Integradu Jestaun Krize [CIJK] dezenha objetivu estratejiku hodi responde ba moras Covid-19 ne\u2019ebe mak nia numeru konfirmadu kontinua sae.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha programa Media Breif ho jornalista sira iha centru media\nCIJK, portavoz CIJK, Dr. Rui Araujo halo esplikasaun konaba objetivu\nestratejiku, hodi responde ba risku ne\u2019ebe mak iha.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuir Dr. Rui nia esplikasaun katak governu Timor-Leste nia\nobjetivu estratejiku mak mantein ka redus transmisaun moras nian, importa tebes\nita koalia uluk konaba transmisaun moras. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cIda redus ka mantein mate ne\u2019e asumtu ketak ida, foka liu ba halo menus transmisaun, bainhira ita hamenus ona transmisaun siginfika ita kua ona nia mata rantai hosi hun kedas ona. Atu halo ida ne\u2019e objetivu estratejiku saida mak ita presiza halo, pelu menus CIJK propoint konkorda kata ita presiza halo buat haat hodi atinji objetiu estratejiku sira&#8221;<\/em>, esplika Dr. Rui Araujo, 18\/04.<\/p>\n\n\n\n<p>Dr. Rui hateten estratejiku bad ala uluk mak garante kuarentena\nne\u2019ebe diak, signifika ema ida hela iha kuartu ida, depois labele iha\nkontaminasaun no labele iha infesaun ba mai, idak-idak disiplina hela iha nia\nkuartu, mesmu haris fatin uza ida deit, maibe tenke uza haris fatin ne\u2019e ho\ndisiplina, tenke mantein desinfektadu bebeik, para labele iha kontaminasaun. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cKuanrentena ne\u2019ebe diak signifika ema hotu-hotu ne\u2019ebe iha risku atu hetan moras ne\u2019e tenke ba hotu kuarantena, ema sira ne\u2019ebe mak tama hosi fatin ne\u2019ebe risku, tanba ne\u2019e mak ita taka hotu tiha fronteira sira ne\u2019e. Tanbasa mak governu suspende fronteira sira? tanba ita nia kapasidade atu garante kuarentena ne\u2019e la dun makaas ida, entaun taka lai para ita fo espasu para seguru\u201d,<\/em> esplika Dr. Rui.<\/p>\n\n\n\n<p>Se Tan Mak tenke Kuarentena?<\/p>\n\n\n\n<p>Ema sira ne\u2019ebe kontaktu ho sira ne\u2019ebe positivu, &nbsp;mesmu nia sedauk hatudu sintomas ka gejala minum\nloron 14, &nbsp;para depois hare se nia mosu\nsintomas ka lae sei halo teste. Sekarik ita iha kapasidade para halo teste\nbarak liutan, ita bele halo teste kedas, maibe tan ita laiha kapasidade entaun\ndalan ida diak liu mak halo kuarentena.<\/p>\n\n\n\n<p>Estratejia seluk mak presiza identifika no izola kazu sira\nne\u2019ebe konfirmadu, katak kazu sira ne\u2019ebe konfirmadu tenke identifika no izola,\nbainhira &nbsp;koalia konaba konfirmadu signifika\nema ne\u2019e iha virus iha ne\u2019eba, kuandu identifika sira konfirmadu no izola, kazu\nprovavel mos tenke izola hotu tanba sira provavel ne\u2019e la serteza se sira bele transmite\nka lae. <\/p>\n\n\n\n<p>Estratejia seluk ne\u2019ebe mak governu tau importansia mak\nprepara kondisaun diak hodi trata ema sira ne\u2019ebe konfirmadu, liu-liu ba kazu\ngrave sira hanesan grave 15% no 5%, ba pursentu ida ne\u2019e presiza tratamentu iha\nospital.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuir Dr. Rui katak hosi objetivu estratejia ne\u2019ebe\nimportante liu mak tenke reforsa medidas de kontensaun katak mantein distansiamentu\nsosial, fiziku, uza maskra, hijiene pesoal, fase liman bebeik ho sabaun.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cSe ida ne\u2019e ita la reforsa mesmu sira ne\u2019e ita iha hotu, ita bele hanehan, ita bele tau kuarentena diak, ita bele detekta izola diak no halo tratamentu diak, maibe kazu sira ne\u2019ebe bele transmite nafatin. Buat 4 ne\u2019e serbisu hamutuk hotu katak senergi, fo prioridade ne\u2019ebe importante liu entaun ita bele konsege atinji objetivu estratejiku sira ne\u2019e\u201d,<\/em> hateten Dr. Rui ho esperansa boot.<\/p>\n\n\n\n<p>Neon Metin Halo konfirmasaun karik durante iha protokolu de\nkuarentena? Ba Neon Metin Dr. Rui Araujo hatan protokul de kuarentena iha,\noinsa atu halo tuir regra ba ema saude ,ba seguransa nian no ba kuarentena ne\u2019e\niha hotu. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cHau tenke rekonnese katak implementasaun ne\u2019e laos fasil tanba ita iha situasaun ida ne\u2019ebe populasaun paniku, ema sira tama iha kuarentena mos sente paniku, presiza iha lideransa ne\u2019ebe kalma ho forte atu inpoin, iha fatin balun diak laiha problemas, iha fatin ida ka rua mak iha problema\u201d,<\/em> hateten Dr. Rui<\/p>\n\n\n\n<p>Tuir observasaun hatudu katak problema ne\u2019ebe akontese iha\nfatin kuarentena mak hanesan hotel Katuas, Fortuna no hotel Lecidre. Iha hotel\nsira refere mak ohin loron hatudu problema no kazu barak liga ho Covid-19 katak\nkazu komesa mosu.<\/p>\n\n\n\n<p>Dr. Rui Araujo hateten regras sira iha hotu ona, kuarentena\nninia objetivu atu fasilita &nbsp;para atu\nidentifika no izola.<\/p>\n\n\n\n<p>Regra ida ne\u2019ebe mak lolos tenke implementa iha kuarentena?<\/p>\n\n\n\n<p>Regras mak ema ida tenke kuartu ida, maibe hahu kedas hosi\npremeiru mai laiha kondisaun sira ne\u2019e, agora apartir hosi loron 3 liu ba maka iha\nfatin sira ne\u2019e ema ida iha kuartu ida. Se governu la foti inisiativa hodi foti\nhotel sira ne\u2019e para halo kuarentena, &nbsp;ne\u2019e\nsiginifika ema idak-idak bania uma, kuandu ema idak-idak ba nia uma, ninia\nrisku ne\u2019e boot tebes. Imajina se kazu ema 21, ema nain 17 konfirmadu positivu\nno nain 4 provavel. Se nain 21 ne\u2019e hosi loron 29 Marsu sira tama mai no laiha\nfatin kuarentena no sira ba kedas uma mais menus nia infeksau bele habelar boot\nliutan.<\/p>\n\n\n\n<p>Regras ne\u2019e bolu saida?<\/p>\n\n\n\n<p>Regras ne\u2019e bolu Infection, Prevention and Control ka Infesaun,\nPrevensaun no Kontrola katak lolos ne\u2019e ema sira ne\u2019ebe prepara hahan ne\u2019e mos\ntenke hatene, ema sira ne\u2019ebe hamoos kuartu ka cleaner mos tenke hatene no\ntenke implementa regras 100% &nbsp;maibe realdade\nsedauk implementa ida ne\u2019e. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportazen Zevonia Vieira Situasan ba moras surtu Covid-19 kontinua sai preokupasaun\u00a0 publiku nian, governu, parseiro dezenvolvmentu hamutuk ho Organizasaun Mundial Saude [OMS], liu hosi Centru Integradu Jestaun Krize [CIJK] dezenha objetivu estratejiku hodi responde ba moras Covid-19 ne\u2019ebe mak nia numeru konfirmadu kontinua sae. Iha programa Media Breif ho jornalista sira iha centru media CIJK, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3074,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[63,64],"tags":[],"class_list":["post-3073","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-notisia","category-saude"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3073","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3073"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3073\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3076,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3073\/revisions\/3076"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3074"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3073"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3073"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3073"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}