{"id":4916,"date":"2020-08-26T14:40:37","date_gmt":"2020-08-26T14:40:37","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=4916"},"modified":"2020-08-27T03:24:21","modified_gmt":"2020-08-27T03:24:21","slug":"lucia-membru-renetil-husik-nia-eskola-hili-tuir-demonstrasaun-ba-luta-ukun-rasik-an","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2020\/08\/26\/lucia-membru-renetil-husik-nia-eskola-hili-tuir-demonstrasaun-ba-luta-ukun-rasik-an\/","title":{"rendered":"Lucia Membru RENETIL Husik nia Eskola, Hili Tuir Demonstrasaun Ba Luta Ukun Rasik-an"},"content":{"rendered":"\n<p>&nbsp;<em>\u201cAmi demo to\u2019o de\u2019it oras hira nia laran, militar sira mai lulun tiha ami iha ne\u2019e, hau haksoit ba moru leten mak tun, entaun militar sira see kilat, hau mos haksoit sai husi moru leten, kolega iha kraik mak simu, depois hotu sira lalin ami ho bus ba ona, ba hatama ami iha fatin ida sosial nian, sira sulan ami iha kadeia, tama hotu iha ne\u2019eba, ami barak liu entaun hasai fali husik ami iha liur de\u2019it, depois sira tula ami ba fali iha Cibubur, kalan ami toba iha ne\u2019eba, depois hotu tiha ami ba PM-KRI, iha PM-KRI ami fila ba tuir tan demonstrasaun ida iha Menteri Kehakiman, demo ikus liu hau envolve mak ne\u2019e iha fulan Ju\u00f1u nia laran. Hotu tiha ami fila-fali ba Jogja\u201d.<\/em>  Lucia do Rosario Pereira <\/p>\n\n\n\n<p>La tauk hakilar viva..viva, haluhan\nhan, tahan hamrok hamrik iha ain leten ho di firme hasoru military Indonesia,\nhodi ejize Timor nia ukan rasik an. Hateke borus kilat iha oin, hateke besik tanki\ntropas ne\u2019ebe haleu sira, iha ulun laran prontu ona mate ka moris tenke ukun\nan. La tauk hakilar iha ema nia rain, hakilar iha <em>\u201clafaek nia ibun\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Lucia do Rosario\nPereira, naran kodigu \u201cRadmila\u201d hosi\nlian India signifika \u2018serbisu ba povu\u2019 nudar membru Resist\u00eancia Nacional dos Estudantes de\nTimor-Leste (RENETIL) ne\u2019ebe involve iha tinan 1996. <\/p>\n\n\n\n<p>Lucia hahu nia eskola iha Jogjakarta iha tinan 1992, iha tempu ne\u2019eba nia\nhetan bolsu estodu no hahu nia estudu iha Universidade Gadja Madah, foti\nfakuldade ekonomia ne\u2019ebe foka ba estudu dezenvolvimentu.<\/p>\n\n\n\n<p>Ba Neon Metin Lucia haktuir nia istoria bainhira desidi atu ba kontinua\nnia estudu iha Jogjakarta ho hanoin ida deit hakarak ba eskola, maibe bainhira\nto\u2019o iha rai refere Lucia komesa muda hanoin, hodi involve nia an iha RENETIL\nhodi partisipa iha demonstrasaun ba luta ukun rasik an. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cDesde hau sei ki\u2019ik to\u2019o boot ita akompanhia situasaun ladi\u2019ak,&nbsp; hanoin mos ba eskola atu hanoin futuru oinsa, maibe to\u2019o iha Indonesia liga ho se\u00f1ior sira iha ne\u2019eba, ami tur hamutuk, koalia konta istoria, depois sira husu hau situasaun Timor oinsa, tinan 1991, 1992 antes atu ba, akontese ona 12 Novembru 1991, entaun situasaun mos ladi\u2019ak iha ne\u2019eba, sai ba Indonesia hanesan mos ses husi situasaun iha Timor, maibe ladi\u2019ak, entaun hetan oportunidade bolsu estudus ne\u2019e, hau hanoin oportunidade di\u2019ak ida ba hau, ne\u2019e para atu kontinua hau nia estudu, to\u2019o iha ne\u2019eba haree situasaun Timor hanesan ne\u2019e, hanesan joven ita laos ba hanoin de\u2019it ba eskola, maibe ita hanoin mos ita nia rain iha ita nia matan laran. Hau hanoin, labele hanoin ba eskola de\u2019it maibe ita tenki tama iha organizasaun ruma, para bele apoiu liberta ita nia patria, ita nia rain\u201d<\/em>, haktuir Lucia hodi lembra fila fali istoria pasadu. <\/p>\n\n\n\n<p>Iha tempu ne\u2019eba Lucia koko halo ligasaun ho kolega ativista Indonesia\nsira iha ne\u2019eba no hamutuk estudante timoroan sira seluk iha ne\u2019eba, hodi fo\nhanoin ba malu hodi halo buat ruma. <\/p>\n\n\n\n<p>Hahu hosi ne\u2019e Lucia mosu ona hanoin hodi involve an iha RENETIL, maske momentu ne\u2019e Lucia hasoru difikuldade tanba tenke fahe tempu ba eskola no demonstrasaun, to\u2019o ikus iha semester lima, nia hasoru hasoru difikuldade maibe la drop out (DO), maibe depois ne\u2019e Lucia esforsu an fila fali ba nia estudu, hodi hakat liu tiha obstaklu no kontinua fila fali eskola iha tempu ne\u2019eba. <\/p>\n\n\n\n<p>Bainhira iha tinan 1996 Indonesia nia situasaun politika komesa manas\ntanba estudante universitariu Indonesia nian hamutuk ho ativista sira komesa\nhakilar hod hatun Prezidente Soeharto iha tempu ne\u2019eba, hodi luta ba reformasi,\nho ida ne\u2019e estudante Timor sira mos hamutuk ho ativista Indonesia sira luta\nhamutuk hasoru rezim Soeharto no luta ba ukun rasik an. <\/p>\n\n\n\n<p>Lucia kontinua involve iha demonstrasaun sira hamutuk ho membru RENETIL\nsira seluk, iha tinan 1998 Lucia konfesa katak nia la kontinua eskola ona, hodi\ntun ba dalan hakilar apoiu total reformasi no hakilar hodi hateten mate ka\nmoris ukun rasik-an.<\/p>\n\n\n\n<p>Lucia kontinua hanoin memoria sira ne\u2019ebe sai nudar istoria iha nia\nmoris, ba Neon Metin nia hateten tuir demonstrasaun maibe la tuir barak, maibe\nkuaze sempre tuir hela de\u2019it iha Jogya mak barak no &nbsp;iha Jakarta tuir dala rua de\u2019it.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha Jogja Lucia sempre ativu iha demonstrasaun no tuir mos demonstrasaun boot iha Jakarta, <em>\u201cami demo to\u2019o de\u2019it oras hira nia laran, militar sira mai lulun tiha ami iha ne\u2019e, hau haksoit ba moru leten mak tun, entaun militar sira see kilat, hau mos haksoit sai husi moru leten, kolega iha kraik mak simu, depois hotu sira lalin ami ho bus ba ona, ba hatama ami iha fatin ida sosial nian, sira sulan ami iha kadeia, tama hotu iha ne\u2019eba, ami barak liu entaun hasai fali husik ami iha liur de\u2019it, depois sira tula ami ba fali iha Cibubur, kalan ami toba iha ne\u2019eba, depois hotu tiha ami ba PM-KRI, iha PM-KRI ami fila ba tuir tan demonstrasaun ida iha Menteri Kehakiman, demo ikus liu hau envolve mak ne\u2019e iha fulan Ju\u00f1u nia laran. Hotu tiha ami fila-fali ba Jogja\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Iha situasaun difisil estudante timoroan sira preokupa liu ho feto maluk\nsira nia seguransa, tanba karik bele akontese violensia ruma hosi military Indonesia.\nBa Neon Metin Lucia ho narak kodigu Radmila hateten feto\nbainhira halo demonstrasaun\nnia la hanoin\nnia-an,\nbanhira akontese violasaun husi militar Indonesia, maibe nudar feto nia la\ntauk, nia buka mesak meius hodi hases-an de\u2019it no ida-idak salva nia-an.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cIta la hanoin oinsa atu asegura ita nia-an, wainhira akontese buat ruma ida-idak buka meius oinsa para ita bele dook husi akontese ruma, wainhira ami tuir demo mak iha asaun fiziku ruma ami tenki ses-an mesak, ida-idak salva ita nia-an, husi asaun fiziku tanba iha ne\u2019eba demo sira semprot gas air mata\u201d<\/em>, hatutan Lucia ho memoria ne\u2019ebe importante iha nia moris<\/p>\n\n\n\n<p>Lembransa saida mak labele haluha to\u2019o ohin loron, karik akontese volensia hosi military Indonesia? Ho dada iis naruk, hodi hanoin saida mak sai lembransa importante. Ba Neon Metin Lucia hateten ne\u2019e barak, iha Jogja sempre akontese violensia hasoru ami, <em>\u201cdemo ho asaun fiziku ne\u2019e sempre iha, tanba ami demo militar sira mak sempre mai jaga. Ami ba demo iha provokasaun para iha asaun fiziku para bele sai berita, tanba iha momentu ne\u2019eba ne\u2019e laos hanoin ba demo de\u2019it, maibe oinsa para ema mundu bele hatene, ita nia objetivu, ita mos kampanha, se kuandu laiha asaun fiziku ne\u2019e signifika demo baibain de\u2019it, ema jornalista sira la foti, point laiha ida, ne\u2019ebe ami sempre provoka para iha asaun fiziku\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Situasaun defisil ne\u2019ebe Lucia ho nia maluk sira hasoru nakonu ho risku,\ntanba halo demonstrasaun iha ema nia rain, oinsa los mak bele salva an hosi\nmilitary sira? maibe hanoin tauk ne\u2019e laiha ona, tanba prontu ona hasoru mate\nou moris. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cGas air mata kona hau ne\u2019e la sura ida, ne\u2019e normal tanba ita hakarak ona, depois kolega mane sira mos iha ne\u2019eba para defende ami. Iha tempu ida kolega mane sira ba hotu demo iha Kedutaan Ingris iha Jakarta, hau feto mesak, hau disidi-an hakarak ba tuir demo, iha fulan Abril-Maiu 1998 antes Soeharto tun\u201d,<\/em> tenik Lucia<\/p>\n\n\n\n<p>Ba Lucia bainhira la partisipa iha demonstrasaun, sente buat ida falta iha nia moris, ho nune\u2019e nia desidi nia a, hodi lao ho mane maluk sira, atu bele tuir demo. Lucia haktuir iha tempu ida bainhira nia tuir demo iha UGM, teki-teki military duni sira ho motor barak, ba Neon Metin Lucia hateten, <em>\u201cami halai, ema mai sama hau nia sapatu, entaun hau monu latan tun, ema mai sama hau konta dehan hau mate, hau mai tuir demo ne\u2019e mos hau mesak, kolega sira lahatene hau korlap, xefe sira mos lahatene hotu, at liu mak hau monu ne\u2019e. Maibe hau la hateten sai ba kolega ho xefe sira, agora mak hau hatete sai\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Lucia desidi tama iha RENETIL tanba nudar jovem ida, iha tempu ne\u2019eba iha deit mehi ida katak hakarak ukun rasik-an, laos tur no estuda deit. Ba Lucia RENETIL nudar organizasaun estudante nian, ita bele envolve-an iha ne\u2019eba para ita mos bele kontribui buat ruma, mesmu ki\u2019ik mais ita mos kontribui ita nia ideias.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"692\" src=\"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06-1024x692.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4918\" srcset=\"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06-1024x692.jpeg 1024w, https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06-300x203.jpeg 300w, https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06-768x519.jpeg 768w, https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06-621x420.jpeg 621w, https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06-640x433.jpeg 640w, https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06-681x461.jpeg 681w, https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/WhatsApp-Image-2020-06-23-at-16.14.06.jpeg 1047w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption> Lucia do Rosario Pereira, naran kodigu \u201cRadmila\u201d  hamrik ninin liu faru mutin ho membru RENETIL sira seluk iha demonstrasaun  [Foto: Copyright Lucia | 26.08.2020]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Memoria importante iha RENETIL tuir Lucia mak bainhira Lucia ba tuir kongresu ba datoluk nian iha Jakarta. Lucia tama iha komisaun organizador no dadalia ho saudozu Fernando Lasama nudar fundador RENETIL. Momentu iha kongresu iha tempu matabisu, Lucia tur hamutuk ho saudozu Lasama, no nia (Lasama) hateten ba Lucia ho lia fuan badak, <em>\u201ckuandu Timor ukun-an ona, membru RENETIL se de\u2019it bele ba harii partidu hau apoiu, maibe kuandu dezenvolvimentu lao di\u2019ak ona, hau mos hakarak deskansa\u201d. <\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Lia fuan ne\u2019ebe saudozu Lasama hatoo, bainhira fundador RENETIL ne\u2019e\nmate, Lucia sente nia fila sedu los no lia fuan ne\u2019e sempre iha Lucia nia fuan.<\/p>\n\n\n\n<p>Luta ne\u2019ebe Lucia ho maluk RENETIL sira halo, to\u2019o duni nia rohan,\nbainhira Prezidente B.J Habibie foti desizaun atu halo eleisaun, hodi povu Timor\nhili referendum ou autonomi. Ba Neon Metin Lucia hateten, bainhira desizaun ne\u2019e\nsai, nia fila mai Dili hodi tuir votasaun iha loron 30 Agostu 1999.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanesan membru RENETIL Lucia orgullu tanba maske sira lakon titlu maibe sira hetan patria, hosi sira nia luta ne\u2019ebe mak halo iha Indonesia ka konnesidu ho hasoru <em>\u201clafaek nia ibun\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cBainhira rona rezultadu Timor manan hau kontenti los, tanba durante ita hakilar iha Indonesia, ita nia esforsu ne\u2019e la saugati, maibe momentu ne\u2019eba ita iha hela inimigu nia leet ita labele halo buat ida, kontenti mais iha laran de\u2019it\u201d,<\/em> tenik Lucia<\/p>\n\n\n\n<p>Hanesan joven feto ida ne\u2019ebe involve iha RENETIL, Lucia aprende buat\nimportante ida mak solidariedade, nasionalismu no patriotism. Motto \u201cAntes de Titlu\ndo que sem patria\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cHau hanoin motto ida ne\u2019e importante, liberta tiha lai patria, hau hanoin titulu ne\u2019e la importante iha momentu ne\u2019eba, laos titulu mak importante ba ita, maibe liberta patria mak importante liu. Di\u2019ak liu ita hakilar patria o morte ba liberta patria, duke ita hanoin ba eskola, ita hetan titulu ida, maibe depois ita hetan titulu ne\u2019e ita lahetan buat ida. Iha tempu ne\u2019e hau la konsege remata hau nia eskola, hau mai remata iha UNTL maibe lalais de\u2019it la to\u2019o tinan\u201d,<\/em> hateten Lucia.<\/p>\n\n\n\n<p>Ohin loron Timor ukun an ona, ba Neon Metin Lucia hateten sira nia luta\nba ukun rasik-an remata ona, ohin loron kontinua luta ba dezenvolvimentu, maibe\nLucia triste ho juventude balun ne\u2019ebe agora ladun fo importansia ba luta ne\u2019ebe\njoven sira uluk halo. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cAmi lori to\u2019o tiha ona liberta patria, agora joven sira iha RENETIL jerasaun foun sira tenki kontinua, sira mos tenki tur hanoin oinsa mak liberta povu husi ki\u2019ak no mukit, ami hanesan buat ida karik ami lori to\u2019o iha ne\u2019e estafeta ba fali sira\u201d, <\/em>hateten Lucia. <\/p>\n\n\n\n<p>Tuir membru RENETIL ne\u2019e katak area edukasaun importante tebes, joven ohin loron tenke konsentra ba sira nia eskola. Realidade ne\u2019ebe sei akontese katak kualidade edukasaun sedauk lao diak no presiza hadia, hodi nune\u2019e bele investe joven sira ho kualidade iha futuru.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp;\u201cAmi demo to\u2019o de\u2019it oras hira nia laran, militar sira mai lulun tiha ami iha ne\u2019e, hau haksoit ba moru leten mak tun, entaun militar sira see kilat, hau mos haksoit sai husi moru leten, kolega iha kraik mak simu, depois hotu sira lalin ami ho bus ba ona, ba hatama ami iha fatin ida [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4919,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[30],"tags":[],"class_list":["post-4916","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-memoria"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4916","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4916"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4916\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4922,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4916\/revisions\/4922"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4916"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4916"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4916"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}