{"id":5554,"date":"2020-10-14T09:49:46","date_gmt":"2020-10-14T00:49:46","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=5554"},"modified":"2020-10-14T09:49:49","modified_gmt":"2020-10-14T00:49:49","slug":"ipj-ho-protesaun-sivil-fahe-informasaun-ba-joven-sira-konaba-risku-dezastre-naturais","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2020\/10\/14\/ipj-ho-protesaun-sivil-fahe-informasaun-ba-joven-sira-konaba-risku-dezastre-naturais\/","title":{"rendered":"IPJ ho Protesaun Sivil Fahe Informasaun Ba Joven Sira Konaba Risku Dezastre Naturais"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportajen\nAdroaldo \u2018Saretukau\u2019<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Iha\nmomentu komemorasaun Loron Internasional Redusaun Risku Dezastre Naturais, Sala\nLeitura Xanana Gusm\u00e3o hamutuk ho Grupu Volunt\u00e1riu Youth Community Care realiza\nsemin\u00e1riu ida, iha Sala Leitura Xanana nia fatin, hodi fahe informasaun ba\np\u00fabliku konab\u00e1 sa\u00edda mak mak dezastre naturais, nia kauza no medida prevensaun\nsira.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha\naprezentasaun Prezidente Institututu Petr\u00f3leu No Jeolojia (IPJ), Dr. Gabriel\nApar\u00edcio hateten katak ita nia illa ne\u2019e ligadu ho servisu jeolojia ni-nian,\nita ho situasaun jeol\u00f3jika ne\u2019eb\u00e9 bele f\u00f3 risku ba povu ne\u2019eb\u00e9 hela iha illa\nida ne\u2019e. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201ciha prosesu jeol\u00f3jiku nian hanorin ita\noins\u00e1 atu prevene ita nia aan hosi dezastre. Prosesu jeol\u00f3jiku sa\u00edda de\u2019it mak\nafeita to hamosu dezastre no hanorin ita bele antisipa no prevene hodi labele\nhamosu dezastre ba ita nia aan. Ezemplu ita&nbsp;\nhela iha mota ni-nin, ita lori ita nia aan ne\u2019e besik liu ba risku.\nEntau ita ita aprende si\u00e9nsia t\u00e9knikamente ne\u2019e iha parte ida ne\u2019eb\u00e9 mak ita\nhela, parte ida ne\u2019eb\u00e9 mak ita labele hela\u201d, hateten Diretor IPJ iha Xanana\nGusm\u00e3o Reading Room, 13\/10.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Nia\nhatutan informasaun jeol\u00f3jiku ne\u2019e importante para ita prepara ita nia aan ka\naloka ita nia fatin, uma, sasan sira ne\u2019e ba ne\u2019eb\u00e9.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha momentu\nhanesan Diretor Risku Jeol\u00f3jiku, Eugenio Soares, hato\u2019o katak fahe informasaun konab\u00e1\npapel Institutu Petroleu no Jeolojia nian, relasiona ho dezastre natural ka\nrisku jeol\u00f3jiku. <\/p>\n\n\n\n<p>Nia\nesplika papel IPJ halo peskiza, peskiza refere fo ba instituisaun relevante\nsira no alein de liu hosi palestra hanensan ne\u2019e, ami mos bele fo sai ba\np\u00fabliku relasiona ho fatin sira ne\u2019eb\u00e9 pot\u00e9nsia ba rai halai, inunsaun no seluk\ntan.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cAmi halo monitorizasaun, ami iha\nekipamentus instalasaun sizmumetrus iha fatin tolu, Tutuala, Laklo ho Ainaru,\nne\u2019eb\u00e9 mak atu detekta rai nakdoko, liu-liu relasionadu ho atu identifika nia\nkordenadu, lokalizasaun rai nakdoko ne\u2019e iha ne\u2019eb\u00e9, nia forsa ka magnitude\nhira, kle\u2019an hira, nia akontese iha tasi laran ka rai laran. Karik iha tasi\nlaran nia posibilidade ba tsunami ka lae\u201d, Eugenio esplika.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Eugenio\nmos dehan katak jeografikamente situasun iha fatin ita ne\u2019eb\u00e9 posibilidade ho\nrisku. Ita esperi\u00e9nsia hatudu katak D\u00edli ne\u2019e rasik, tempu udan la ses hosi\ninundasaun, tempu bai loro ita mos la ses hosi bee maran, la ses hosi maluk\nsira ne\u2019eb\u00e9 gosta sunu rai, ida&nbsp; ne\u2019e ita\npresiza sensibilizasaun ba malu para iha future bele prevene di\u2019ak liu. <\/p>\n\n\n\n<p>Superentedente\nPNTL no Diretor Protesaun Sivil, Ismael da Costa Babo esplika katak globalmente\nprotesaun sivil hotu preokupa hodi dezenvolve, tanba ho dezastre naturais no\ndezastre teknolojia, ida hosi dezastre natural no ida ida por umanu, hosi ita\nema nia hahalok, hanesan aviaun monu, ro baku fila, uma andar sira koleps. <\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cTimor-Leste lokaliza mos iha zona ne\u2019eb\u00e9\nperigu ba vulnerabilidade ba estrofes naturais ne\u2019eb\u00e9 nia lokalizada\ndireitamente iha anel do fogo, ho nune\u2019e mak nia aktividade vulkaun iha Oe-kuse\nindikasaun ona, ami kordena ho IPJ hare ona nomos s\u00edzmiku rai nakdoko risku ba\ndezastre naturais, tanba mudansa klim\u00e1tika. Ho mudansa ne\u2019e bele provoka\ntsunami, siklone, rai halai nomos bai loro naruk, ne\u2019eb\u00e9 akontese tanba\nTimor-Leste lokalizadu iha fatin vulneravel ba dezastre naturais inklui\nIndon\u00e9zia\u201d, Ismael hatutan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Timor-Leste\nho alterasaun klim\u00e1tika ne\u2019eb\u00e9 agora da-dauk ita akompa\u00f1a, ita tinan ida de\u2019it\niha akontesimentu tolu ne\u2019eb\u00e9 sai ist\u00f3ria no governu ka estadu gasta osan lubuk\nida. Iha ins\u00e9ndiu ne\u2019eb\u00e9 mak boot por umanu, ne\u2019e ema mak sunu rai, kuaze\nmunis\u00edpiu neen afetadu ba ida ne\u2019e, ins\u00e9ndiu florestais ne\u2019eb\u00e9 ita nia populasaun,\nita nia fam\u00edlia lubuk ida kuaze 3000 lakon sira nia uma ho sasan infrastutura\nlubuk ida.<\/p>\n\n\n\n<p>Alein\nde ne\u2019e ist\u00f3ria ida seluk mak ita nia Xefe fam\u00edlia 4,681 afetade ba inundasaun\niha D\u00edli, ne\u2019eb\u00e9 ita lakon milloens lubuk ida, estragus sira nia esfrastrutura,\nsira nia uma rasik. Iha mos inundasaun iha kosta sul, foin da-dauk akontese liu\nba, ita nia fam\u00edlia, ita nia maluk sira afeta ba inundasaun ida ne\u2019e iha 2,200 Xefe\nda fam\u00edlia. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportajen Adroaldo \u2018Saretukau\u2019 Iha momentu komemorasaun Loron Internasional Redusaun Risku Dezastre Naturais, Sala Leitura Xanana Gusm\u00e3o hamutuk ho Grupu Volunt\u00e1riu Youth Community Care realiza semin\u00e1riu ida, iha Sala Leitura Xanana nia fatin, hodi fahe informasaun ba p\u00fabliku konab\u00e1 sa\u00edda mak mak dezastre naturais, nia kauza no medida prevensaun sira. Iha aprezentasaun Prezidente Institututu Petr\u00f3leu No [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5555,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-5554","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-meio-ambiente"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5554"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5556,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5554\/revisions\/5556"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}