{"id":5811,"date":"2020-11-12T16:30:47","date_gmt":"2020-11-12T07:30:47","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=5811"},"modified":"2020-11-12T16:48:09","modified_gmt":"2020-11-12T07:48:09","slug":"tl-pais-joven-no-pais-joven-sira-nian-pr-governu-ho-joven-sira-presiza-kompleta-malu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2020\/11\/12\/tl-pais-joven-no-pais-joven-sira-nian-pr-governu-ho-joven-sira-presiza-kompleta-malu\/","title":{"rendered":"TL Pa\u00eds Joven no Pa\u00eds Joven Sira-nian, PR: Governu ho Joven Sira Presiza Kompleta Malu"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportazen Zevonia Vieira<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>&#8220;Ha\u2019u haksolok ho joven sira-nia inisiativa oioin, sira-nia determinasaun no dedikasaun atu dezenvolve ita-nia rain. Sira ne\u2019eb\u00e9 mai husi jerasaun joven, sobrevivente husi masakre 12 Novembru no joven sira ohin loron nian, ne\u2019eb\u00e9 hatudu sira-nia esp\u00edritu solidariedade iha tempu luta, ohin loron hatudu m\u00f3s sira-nia matenek&#8221;.<\/em> Lu OLo<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jovem nia kontribuisaun ba ukun rasik-an hatudu nia valor boot duni ba rai ida ne\u2019e, sira hili lakon titlu duke lakon patria. Masakre Santa Cruz 12 Novembru 1991, sai istoria boot ne\u2019ebe rekonnese iha mundu tomak, oinsa papel jovem sira iha tempu uluk hatudu nia sira aten brani, hodi defende direitus umanus. <\/p>\n\n\n\n<p>Liu hosi komemorasaun Masakre Sant Cruz, Prezidente da\nRepublika, Dr. Francisco Guterres Lu Olo hatoo diskursu katak Timor-Leste\nhanesan Pa\u00eds joven ida no Pa\u00eds joven sira-nian, katak maioria populasaun iha\nidade 35 ba kraik. Realidade demogr\u00e1fika ida ne\u2019e hatudu katak joven sira forsa\nboot no importante iha ita-nia rain.<\/p>\n\n\n\n<p>Nune\u2019e Prezidente Lu Olo dehan Juventude Lorico Aswa\u2019in iha\nknaar importante oioin, atu hala\u2019o iha ita-nia prosesu dezenvolvimentu\nnasional. Joven sira bele dezenvolve ita-nia rain atu sai di\u2019ak. Maib\u00e9\ndezempregu aas tebes iha ita-nia rain. Maioria joven sira labele servisu tanba\nla iha servisu. Servisu iha rai-liur la\u2019\u00f3s solusaun di\u2019ak liu atu rezolve\nproblema dezempregu iha ita-nia rain. Situasaun ida ne\u2019e hori uluk kedas ho\nninia kauza rasik. Governu tenke kria kondisaun, atu hamosu empregu iha\nrai-laran iha territ\u00f3riu tomak.<\/p>\n\n\n\n<p>Prezidente fo atensaun ba Estadu tomak, liuliu governu iha\nobrigasaun atu buka, identifika no koloka joven sira iha \u00e1rea oioin, tuir\nsira-nia kapasidade. Governu tenki fasilita joven sira, hodi sira bele\nenvolve-an iha Timor-Leste nia prosesu dezenvolvimentu.<\/p>\n\n\n\n<p>Maib\u00e9 Lu Olo hatutan, governu mesak de\u2019it lato\u2019o,&nbsp; governu hala\u2019o ninia parte no joven sira m\u00f3s\ntenki hala\u2019o sira-nia parte. Governu nia esforsu ho joven sira-nia inisiativa\nno servisu presiza hasoru malu iha pontu ida no kompleta malu. Hamutuk ita bele\nhakaat ba oin no atinji ita-nia objetivus ba dezenvolvimentu nasional.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha okaziaun refere, Prezidente Rep\u00fablika&nbsp; apela ba jovem 12 de Novembru no joven sira\nhotu, hodi hanoin, diskute no debate hamutuk halo nus\u00e1 ita bele transforma\nita-nia sosiedade.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanesan Prezidente da Rep\u00fablika, \u201cha\u2019u haksolok ho joven\nsira-nia inisiativa oioin, sira-nia determinasaun no dedikasaun atu dezenvolve\nita-nia rain. Sira ne\u2019eb\u00e9 mai husi jerasaun joven, sobrevivente husi masakre 12\nNovembru no joven sira ohin loron nian, ne\u2019eb\u00e9 hatudu sira-nia esp\u00edritu\nsolidariedade iha tempu luta, ohin loron hatudu m\u00f3s sira-nia matenek no\ndedikasaun atu serv\u00ed sira-nia maluk joven seluk no ita-nia sosiedade tomak.<\/p>\n\n\n\n<p>Liu hosi diskursu Prezidente Republika hatudu ezemplu ida\nmai hosi S\u00e9rgio Filomeno Marques \u201cAmali\u201d, sobrevivente husi Masakre Sta. Cruz\nne\u2019eb\u00e9 iha momentu ne\u2019eb\u00e1, hatudu ninia aten- barani no solidariedade boot ba\nninia maluk joven seluk.<\/p>\n\n\n\n<p>Amali ohinloron sai s\u00edmbolu ida Massakre 12 Novembru nian,\ntanba iha momentu dif\u00edsil los, enkuantu kilat tarutu iha nia sorsorin no fo\u2019o\nameasa ba nia vida rasik, nia latauk no la hanoin atu halai, maib\u00e9 nia tuur\nko\u2019us nia maluk jovem ida seluk ne\u2019eb\u00e9 kanek todan, Lev\u00ed. Bainhira ita rona iha\nv\u00eddeo ne\u2019eb\u00e9 belun Max Stall hasai, Lev\u00ed hakilar tanba sente moras ho nia kanek\nsira, no hatudu hanesan nia atu lakon esperansa, Amali fo\u2019o korajen ba Lev\u00ed,\nkonsola nia katak buat hotu sei di\u2019ak, fo\u2019o korajen ba Lev\u00ed atu kontinua\npersiste. Hanesan fali atu fo\u2019o mensajen ba Lev\u00ed, labele lakon esperansa tanba\nTimor-Leste atu ukun rasik an ona, Amali rasik sei iha forsa atu salva nia an,\nmaib\u00e9 nia deside hela ho Lev\u00ed maski nia hatene konseku\u00e9nsia ne\u2019eb\u00e9 nia sei simu\nbainhira militar Indon\u00e9ziu kaer nia. Amali ho Lev\u00ed sobrevive masakre ida ne\u2019e. <\/p>\n\n\n\n<p>Tinan 29 liu tiha, Amali la tuur hikar liman hare\u2019e joven\nsira no ninia maluk Timoroan sira seluk. Ohin loron, Amali kontinua halo\nservisu hanesan Sekret\u00e1riu Jeral Komit\u00e9 12 Novembru, tau matan no presta\nservisu ba ninia maluk sobrevivente&nbsp; sira\nseluk husi 12 Novembru. Se tinan 29 liub\u00e1 Amali konsege tulun Lev\u00ed, ohinloron\nAmali halo servisu atu kontinua halo buat ruma ba maluk sira, sobrevivente sira\nno m\u00f3s ba sira ne\u2019eb\u00e9 mate no sira-nia fam\u00edlia.<\/p>\n\n\n\n<p>La\u2019\u00f3s ida ne\u2019e de\u2019it, Amali ohinloron hala\u2019o knaar nu\u2019udar jestor ba Centru Juventude Becora. Centru ne\u2019eb\u00e9 presta servisu importante lubuk ida ba ita-nia joven sira ohinloron, hah\u00fa husi formasaun ba abilidade moris nian, formasaun l\u00edngua oioin no komputador to\u2019o fasilita joven sira hatudu sira-nia talentu no kapasidade iha \u00e1rea oioin.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8220;Ita-nia Nasaun ida ne\u2019e joven, ho maioria populasaun joven. Prezidente Rep\u00fablika apela ba parte hotu-hotu atu servisu hamutuk, kria espasu ba joven sira atu esplora sira-nia potensial, f\u00f3-sai sira-nia talentu no kapasidade iha \u00e1rea oioin atu dezenvolve ita-nia rain&#8221;, hateten Lu Olo<\/p>\n\n\n\n<p>Tinan rua nulu resin sia liub\u00e1, foin-sa\u2019e sira see sira-nia\nh\u00edrus matan ba kilat no ajuda loke mundu nia matan ba Timoroan sira-nia lalerik\nno luta ba Ukun Rasik An. Ohinloron, Prezidente Rep\u00fablika fiar katak foin-sa\u2019e\nsira bele sai Forsa&nbsp; boot ida ne\u2019eb\u00e9 bele\nhamosu kriatividade oioin atu solusiona problemas no preokupasaun sira ne\u2019eb\u00e9\nita-nia Rain no ita-nia Povu hasoru. <\/p>\n\n\n\n<p>Prezidente Republika konklui katak ak Juventude bele ajuda Estadu hetan solusaun ba problema hotu-hotu ita hasoru ohinloron. Juventude bele ajuda Governu implementa Planu Rekuperasaun Ekon\u00f3mika. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportazen Zevonia Vieira &#8220;Ha\u2019u haksolok ho joven sira-nia inisiativa oioin, sira-nia determinasaun no dedikasaun atu dezenvolve ita-nia rain. Sira ne\u2019eb\u00e9 mai husi jerasaun joven, sobrevivente husi masakre 12 Novembru no joven sira ohin loron nian, ne\u2019eb\u00e9 hatudu sira-nia esp\u00edritu solidariedade iha tempu luta, ohin loron hatudu m\u00f3s sira-nia matenek&#8221;. Lu OLo Jovem nia kontribuisaun ba [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5812,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[63],"tags":[],"class_list":["post-5811","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-notisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5811","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5811"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5811\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5817,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5811\/revisions\/5817"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}