{"id":6285,"date":"2020-12-23T21:22:57","date_gmt":"2020-12-23T12:22:57","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=6285"},"modified":"2020-12-23T21:22:59","modified_gmt":"2020-12-23T12:22:59","slug":"jornalista-hakerek-notisia-konaba-povu-nia-moris-hugo-ita-halo-protesaun-ba-ema-nia-direitu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2020\/12\/23\/jornalista-hakerek-notisia-konaba-povu-nia-moris-hugo-ita-halo-protesaun-ba-ema-nia-direitu\/","title":{"rendered":"Jornalista Hakerek Notisia Konaba Povu nia Moris, Hugo: Ita Halo Protesaun Ba Ema nia Direitu"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Reportazen Adroaldo &#8216;Saretukau&#8217;<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>\u201cNu\u2019udar jornalista, wainhira ita halo not\u00edsia ruma konab\u00e1 eskola la di\u2019ak, estudante sira la iha Mestre, bee la iha, merkadu la iha, postu sa\u00fade la iha kondisaun no m\u00e9diku sira menus, ne\u2019e ita halo hela defeza ida ba sa\u00edda mak ita bolu direitus umanus, ita halo hela protesaun ida ba ema nia direitu, katak ema ne\u2019e moris mai iha direitu ba sa\u00fade di\u2019ak, iha direitu ba moris di\u2019ak, iha direitu ba asesu edukasaun, ema iha direitu ba servisu&#8221;.  <\/em>Hugo Fernandes<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Asosiasaun Jornalista Timor-Leste (AJTL) selebra nia loron moris &nbsp;ba dala-21 ba nia ezist\u00e9nsia, liu hosi loron\nmoris refere, AJTL organiza seminariu Nasional ho tema \u201cJornalismo Entre\nDezafios e Oportunidade\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Liu hosi seminariu refere fundador AJTL, Hugo Fernandes ne\u2019ebe foka\nkonaba jornalista do Defesa dos Direitos Humanos, nia hateten knaar jornalista\nnian iha defeza ba direitus umanus, bainhira refleta ba Timor nia istoria, knaar\njornaslita nian ho meius komunikasaun sosial ne\u2019e importante desde in\u00edsiu\nkedas. Ida ne\u2019e nia baze boot liu mak direitus umanus universal artigu 19,\nne\u2019eb\u00e9 ko\u2019alia konab\u00e1 liberdade de espresaun, ida ne\u2019e nia mata dalan ka\nlala\u2019ok ida mak espresa hanoin liu hosi meius komunikasaun sira. Meius\nkomunikasaun sira, hato\u2019o ema nia liberdade de espresaun ne\u2019e liu hosi jornalista\nsira, ita haree nia estrutura ida ka\u2019it ba ida.<\/p>\n\n\n\n<p>Nia hatutan ko\u2019alia konab\u00e1 knaar jornalista nian iha defeza ba direitus\numanus, ita ko\u2019alia konab\u00e1 konseitu boot sira hanensa deklarasaun Universal\nDireitus Umanus. Konstituisaun garante ida ne\u2019e katak primeiru ema ne\u2019e tenki\nprotejidu, liu-liu liberdade de espresaun no liberdade de imprensa. <\/p>\n\n\n\n<p>Nia hateten iha Kode \u00c9tika jornalista Timor nian, iha buat rua\nne\u2019eb\u00e9 esensial liu mak atu garante informasaun los ba lee na&#8217;in sira, \u201cida\nproteje p\u00fabliku nia direitu atu hetan informasaun lolos ho didi\u2019ak ho maneira\nsira ne\u2019eb\u00e9 \u00e9tika, ida segundu atu projete jornalista sira wanhira hala\u2019o sira\nnia knaar\u201d. <\/p>\n\n\n\n<p>Antigu jornalista iha majalah Talitakum ne\u2019e hateten bainhira haree\nhosi padraun sira ne\u2019e, knaar komuniakasaun sosial no jornalista hosi leten\nto\u2019o mai, nia iha defeza boot ba direitu ema nian. Iha implementasaun tenki\nintrodus ba ita nia an sa\u00edda mak direitu umanus, se ita haree iha direitu ba\nedukasaun, sa\u00fade no bee moos, hirak ne\u2019e hotu konseitu direitus uma umanu\nne\u2019eb\u00e9 tama iha pr\u00e1tika lor-loron. <\/p>\n\n\n\n<p>\u201cNu\u2019udar jornalista, wainhira ita halo not\u00edsia ruma konab\u00e1 eskola la\ndi\u2019ak, estudante sira la iha Mestre, bee la iha, merkadu la iha, postu sa\u00fade la\niha kondisaun no m\u00e9diku sira menus, ne\u2019e ita halo hela defeza ida ba sa\u00edda mak\nita bolu direitus umanus, ita halo hela protesaun ida ba ema nia direitu, katak\nema ne\u2019e moris mai iha direitu ba sa\u00fade di\u2019ak, iha direitu ba moris di\u2019ak, iha\ndireitu ba asesu edukasaun, ema iha direitu ba servisu,\u201d hateten Hugo. <\/p>\n\n\n\n<p>Nia hatutan wainhira ita interpreta ida ne\u2019e iha ita nia knaar\nnu\u2019udar jornalista, oins\u00e1 mak kada not\u00edsia ne\u2019eb\u00e9 ita produs, ne\u2019e ita halo\nhela defeza ba ema nia direitu. Nia dehan wainhira jornalista ida foti asuntu\nsosial ruma ba nia obra, tenki haree di-diak konab\u00e1 pol\u00edtika ka baze ba asuntu\nrefere tuir duni sa\u00edda mak lei haruka ou lae.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201cKada not\u00edsia sa\u00edda de\u2019it en relasaun konab\u00e1 justisa, sa\u00fade,\nedukasaun, kampu de traballu, moris di\u2019ak, ekonomia, ita hotu hanesan\njornalista ita halo hela knaar ida ne\u2019e, ita pr\u00e1tika hela. Ita jornalista ho meius\nkomunikasaun, ita halo nakonu ema nia direitu umanu, tanba ita nia\nkonstituisaun no lei sira garanatia,\u201d Hugo aumenta tan. <\/p>\n\n\n\n<p>Maib\u00e9 nia dehan depende fali ba kada jornalista, atu oins\u00e1 atu introduz\nkonseitu ne\u2019e sai mos hanesan ema nia preokupasaun katak bee mos ne\u2019e la&#8217;os\ntanba bee moos de\u2019it, maib\u00e9 tanba ne\u2019e direitu ema nian. Buat ida asesu eskola\np\u00fabliku sira gratuita ne\u2019e hakerek iha lei, oins\u00e1 mak governu proteje ida ne\u2019e.\n<\/p>\n\n\n\n<p>Nia hatete tanba ne\u2019e mak ita konsidera nu\u2019udar pa\u00eds demokr\u00e1tiku\nne\u2019e, maneira ida importante tebes ba sobu opiniaun p\u00fabliku, harii opiniaun\np\u00fabliku mak meius de komunikasaun sosial. Meius komunikasaun sosial la iha\nwainhira jornalista la iha. <\/p>\n\n\n\n<p>Iha fatin hanensan Prezidente konsellu Imprensa (KI), nu\u2019udar mos\nPrimeiru Prezidente AJTL iha anivers\u00e1riu ne\u2019e hateten, jornalista tenki iha\nabilidade atu produs not\u00edsia ne&#8217;eb\u00e9 muda p\u00fabliku nia hanoin ba mudansa. \u201cIta\nnia servisu Jornalizmu mak ida ne\u2019e, ita halo linguajen iha poder atu\ninflu\u00e9nsia ema,&#8221; hateten V\u00edrg\u00edlio. <\/p>\n\n\n\n<p>Nia dehan tanba hala&#8217;o aktividade jornalizmu, ita tenki hatene\nprins\u00edpiu jornalizmu ne\u2019e sa\u00edda, nia responsabilidade sosial ne\u2019e sa\u00edda, atu\nnune&#8217;e ita bele tulun p\u00fabliku nia hanoin. <\/p>\n\n\n\n<p>&#8220;Responsabilidade kl\u00e1sika sosial jornalizmu ne\u2019e mak atu sai\nlian ba ema lian laek, ita tenki b<em>erpihak\npada yang lemah, kepada yang jadi korban<\/em>, maib\u00e9 ita mos labele <em>asal berpihak, meskipun dia kecil, dia\nkorban tapi kalo dia salah kita jangan berpihak pada fakta,\u201d <\/em>hateten<em> Prezidente KI Virg\u00edlio. <\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Nia hatutan ita nia jornalizmu s\u00e9kulu 21 ne\u2019e multi perspektiva konab\u00e1\nj\u00e9neru, ambiente, LGBTI, labarik ho difisi\u00e9nsia, difisi\u00e9nsia no asuntu sosial\nseluk ne&#8217;eb\u00e9 tenki iha prespektiva ba hirak ne\u2019e.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reportazen Adroaldo &#8216;Saretukau&#8217; \u201cNu\u2019udar jornalista, wainhira ita halo not\u00edsia ruma konab\u00e1 eskola la di\u2019ak, estudante sira la iha Mestre, bee la iha, merkadu la iha, postu sa\u00fade la iha kondisaun no m\u00e9diku sira menus, ne\u2019e ita halo hela defeza ida ba sa\u00edda mak ita bolu direitus umanus, ita halo hela protesaun ida ba ema nia [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":6286,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[63],"tags":[],"class_list":["post-6285","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-notisia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6285"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6287,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6285\/revisions\/6287"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}