{"id":6386,"date":"2021-01-11T20:43:26","date_gmt":"2021-01-11T11:43:26","guid":{"rendered":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/?p=6386"},"modified":"2021-01-11T20:43:29","modified_gmt":"2021-01-11T11:43:29","slug":"impase-politika-mihis-daudauk-agora-funu-hasoru-covid-19-iha-timor-leste","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/2021\/01\/11\/impase-politika-mihis-daudauk-agora-funu-hasoru-covid-19-iha-timor-leste\/","title":{"rendered":"Impase Pol\u00edtika Mihis Daudauk Agora Funu Hasoru COVID-19 Iha Timor-Leste"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Hakerek nain Mois\u00e9s Vicente<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>E<\/strong>stado <em>Rep\u00fablica Democr\u00e1tica de Timor-Leste<\/em> (RDTL) aplika tan ona Estadu\nEmerj\u00e9nsia (EE) ba dala IX (9) ona, hahu premeiru komesa iha fulan Marsu-Abril tinan\n2020 no ate agora fulan Janeiru-Fevereiru tinan 2021. Iha ne\u2019eb\u00e9 Konsellu\nMinistrus hala\u2019o sorumutuk iha Pal\u00e1siu Governu, iha Dili, no aprova ona projetu\nDekretu Governu nian ne\u2019eb\u00e9 aprezenta husi Primeiru-Ministru iha Ezers\u00edsiu,\nJos\u00e9 Maria dos Reis, kona-b\u00e1 medida\nsira ba ezekusaun estadu emerj\u00e9nsia nian, ne\u2019eb\u00e9 renova husi Dekretu Prezidente\nRep\u00fablika nian N.73\/2020, loron 30 fulan-dezembru, atu hat\u00e1n ba pandemia\nCOVID-19. Estadu emerj\u00e9nsia, ne\u2019eb\u00e9 agora renova ne\u2019e, abranje territ\u00f3riu\nnasion\u00e1l tomak no hah\u00fa vigora husi tuku 00:00 loron 3 fulan-janeiru tinan 2021\nto\u2019o tuku 23:59 loron 1 fulan-fevereiru tinan 2021. Dekretu Governu nian ne\u2019e\nrekomenda katak ema hotu-hotu ne\u2019eb\u00e9 la sujeita ba izolamentu obrigat\u00f3riu no\nne\u2019eb\u00e9 la ezerse kualk\u00e9r atividade profision\u00e1l ka dispensadu husi dev\u00e9r atu\nmarka prezensa iha serbisu-fatin, tenke hela iha uma, no s\u00f3 bele sai husi uma\nbainhira presiza duni. Kona-ba regra distansiamentu sosi\u00e1l nian iha fatin\np\u00fabliku, Dekretu Governu nian ne\u2019e obriga atu ema hotu-hotu ne\u2019eb\u00e9 la sujeita\nba rejime izolamentu obrigat\u00f3riu, bainhira la\u2019o ain iha fatin p\u00fabliku, tenke\nla\u2019o mesak, no uza m\u00e1skara no mantein dist\u00e1nsia, pelumenus, metru ida husi ema\nla\u2019o ain sira seluk no evita halibur malu. Ema hotu-hotu tenke mantein m\u00f3s\ndist\u00e1nsia, pelumenus, metru ida bainhira hein hela oportunidade atu tama ba\nloja laran, fatin prestasaun servisu nian ka fatin servisu administrasaun\np\u00fablika nian, no iha fatin atu hein transporte p\u00fabliku tula pasajeiru nian.<\/p>\n\n\n\n<p>Bandu\natu hala\u2019o sorumutuk ka manifestasaun, nune\u2019e m\u00f3s kualk\u00e9r eventu sosi\u00e1l,\nkultur\u00e1l ka desportivu ne\u2019eb\u00e9 implika ema halibur malu na\u2019in sanulu resin.\nProibisaun ida-ne\u2019e la aplika ba pr\u00e1tika desportiva individu\u00e1l, ne\u2019eb\u00e9 la\nhalibur ema barak. Bandu m\u00f3s atu realiza kualk\u00e9r eventu ho karakter relijiozu,\nliu-liu selebrasaun kultu hirak ne\u2019eb\u00e9 halibur ema na\u2019in sanulu ba leten.\nRealizasaun funer\u00e1l tenke adota medida hirak ne\u2019eb\u00e9 prevene tranzmisaun virus\nSARS-CoV-2 nian no labele implika prezensa husi, iha tempu hanesan, ema na\u2019in\nsanulu ba leten. Transporte p\u00fabliku tula pasajeiru nian bele halo sirkulasaun,\nmaib\u00e9 ve\u00edkulu hirak ne\u2019e tenke fase loro-loron molok hala\u2019o atividade, no\nmotorista, tripulasaun no pasajeiru sira tenke uza m\u00e1skara taka ibun no inus\nnian. Pasajeiru sira, bainhira bele, tenke evita forma kontaktu f\u00edziku nian\nsa\u2019ida de\u2019it entre sira. Merkadu sira no estabelesimentu komersi\u00e1l, industri\u00e1l\nno artezan\u00e1l ka estabelsimentu prestasaun servisu nian hotu-hotu bele funsiona\nnafatin. Ema ses\u00e9 de\u2019it maka hakarak tama iha estabelesimentu ka resintu\nhirak-ne\u2019e tenke uza m\u00e1skara, fase liman no halo dist\u00e1nsia, pelumenus, metru\nida husi ema seluk. <strong><em>(Fontes:<\/em><\/strong><a href=\"http:\/\/timor-leste.gov.tl\/?p=26390&amp;lang=tp\"><em>http:\/\/timor-leste.gov.tl\/?p=26390&amp;lang=tp<\/em><\/a><em>, <\/em>asesu iha loron Segunda-feira, 4 Janeiru\n2021). <\/p>\n\n\n\n<p>Iha lidun seluk, tuir relat\u00f3riu Organizasaun Sa\u00fade Mundial <em>(WHO)<\/em> nian hateten katak COVID-19 sai\nmoras Global iha mundu komesa iha fulan Marsu 2020, Virus Corona kona ema ona infeksaun\n81 juta iha mundu. Iha mundu ema kona moras pandemia COVID-19 kontinua mate\ntamba deit COVID-19. Maib\u00e9, konta husi COVID-19 difrente iha nasaun Republika\nDemokratika Timor-Leste, nasaun ida ne\u2019eb\u00e9 ho fasilidade sa\u00fade ida ne\u2019eb\u00e9\nminimu tebes no iha nasaun ki\u2019ik ida ne\u2019e COVID-19 ne\u2019e hamutuk 41 kazu deit ho\nema mate ba COVID-19 ne\u2019e laiha (zero), relata iha loron Segunda 28 Dezembru\n2020. <strong><em>(Fontes: <\/em><\/strong><a href=\"http:\/\/www.kompas.com\/global\/read\/2020\/12\/29,asesu\"><em>https:\/\/www.kompas.com\/global\/read\/2020\/12\/29\/105746770\/timor-leste-catatkan-41-kasus-covid-19-dan-nol-kematian-ini-strategi?utm_source=Facebook&amp;utm_medium=Refferal&amp;utm_campaign=Sticky_Dekstop&amp;fbclid=IwAR3CGFrvIpgjMkM-jWAK_BCsfnRx87J6jBvSMmq8RIIC9C-3BrvzBcZoZ-w,<\/em><em> <\/em><\/a>Asesu iha loron, 8 Janeiru 2021). &nbsp;&nbsp;<br>\n&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Iha parte seluk, Hakerek Na\u2019in nia observasaun iha tinan hirak liu ba\nkotuk 2018, 2019, koalia makas maka Impase Politika iha Timor-Leste. Depois\ntinan 2020-2021 luta kontra makas maka funu hasoru COVID-19 iha Timor-Leste, iha\nne\u2019ebe depois 2020 fulan Marsu nia rohan teki-teki mosu husi nasaun China mai\ndehan pandemia COVID-19 mos tama ona mai iha Timor-Leste. Sidadaun Timor-oan barak\nmaka komesa trauma no tauk atu mate. Ema Timoroan sira ne\u2019eb\u00e9 hela iha Sidade kapital\nDili komesa paniku no kontinua halai ba familia sira iha foho (Munisipiu sira),\nbalu kontinua karantina nia an iha Dili iha uma laran deit. Ba Hakerek Na\u2019in nia\nanaliza katak moras COVID-19 ida ne\u2019eb\u00e9 mai husi nasaun China ne\u2019e moras importasaun\ndeit, maib\u00e9 mos COVID-19 ne\u2019e liga mos Politika Bisnis Ekonomia entre nasaun jigante\nsira hanesan <strong>Amerika\nvs China.<\/strong> Maib\u00e9 ninia impaktu ba\nninia povu sira, hamenus trabalhor\/a sira nia servisu iha Companha sira, Loja\nsira, ONG sira iha rai estranjeirus ka iha rai Timor rasik komesa menus.\nSidadaun Timoroan sira seluk ne\u2019ebe servisu iha nasaun seluk hanesan Korea do\nSul, balu iha Irlandia, Englatera balu hakarak fila ona ba idak-idak nia nasaun\nne\u2019eb\u00e9 moris ba. Ita halo komparasaun entre funu ho kilat hasoru inimigu ita\nsei hatene katak ema seluk sei ataka ita no ita bele prepara an no bele halai\nsubar ba an iha ai laran, subar an iha fatuk kuak sira.<\/p>\n\n\n\n<p>Iha sorin seluk, Dom Virgilio do Carmo da\nSilva f\u00f3 sai wainhira halo conferencia imprensa iha loron 30 de Desembro de\n2020 hodi f\u00f3 sai orienta\u00e7\u00e3o no decis\u00e3o sira kona-b\u00e1 oinsa atu Celebra missa 31\nde Dezembro de 2020 kalan no loron 1 de Janeiro de 2021. Dom Virgilio hatan ba\npergunta jornalista nian kona ba pandemia COVID-19 ne\u2019e realidade duni ou lae,\nArcebispo afirma \u201cita iha na\u00e7\u00e3o ida nia laran, wainhira ita nia nai ulun sira\nfo sai mai ita katak sira iha factos ruma katak agora dadaun ita iha amea\u00e7a ba\nida ne\u2019e, diak liu ita tuir tanba laos de\u2019it iha Timor, Ita nia ema Timor\nseidauk mate, ita nia inus kuak sei luan, maibe sei too duni iha Timor mak ema\nmate, ita ninia popula\u00e7\u00e3o ne\u2019ebe 1 ponto e tal milh\u00f5es de\u2019it ne\u2019ebe iha funu\nbarak mak mate tiha ona, husi meio saida mak ita bele depende ita nia an, na\u00e7\u00e3o\nbo\u2019ot sira ne\u2019e iha osan barak, ema iha equipamentos medico nian ne\u2019ebe diak\nhodi cura no prevene mos, sira sei foti liman, se Timor hakarak dehan mate tiha\nmak ita fiar, ita sei biban atu prevene ou pronto atu hakoi mate de\u2019it, diak\nliu ita tuir\u201d. <strong>(Fontes: <\/strong><a href=\"https:\/\/diocesededili.org\/2020\/12\/30\/dom-virgilio-ita-keta-inus-kuak-luan-tan-ita-nia-ema-seidauk-mate\/?fbclid=IwAR1-tikHjMoHKHroERiv4aAwLshAfH9-INvlFlxzkkMheUFYvNpEsh8QV3o\">https:\/\/diocesededili.org\/2020\/12\/30\/dom-virgilio-ita-keta-inus-kuak-luan-tan-ita-nia-ema-seidauk-mate\/?fbclid=IwAR1-tikHjMoHKHroERiv4aAwLshAfH9-INvlFlxzkkMheUFYvNpEsh8QV3o<\/a>, Asesu iha loron, 10 Janeiru 2021).&nbsp; <\/p>\n\n\n\n<p>Realidade\nne\u2019eb\u00e9 akontese iha pais Timor-Leste oin seluk los, Estado Emerj\u00e9nsia da IX ida\nne\u2019e iha ne\u2019eb\u00e9 Hakerek Na\u2019in nia observasaun ka halo monitorizasaun iha kapital\nDili ho iha Munisipiu sira oin seluk. Difrente los ho Estado Emerj\u00e9nsia Dahuluk\nnian. &nbsp;EE da 9 katak &nbsp;ema kontinua halibur malu iha merkadu laran\nhola aihan, ema kontinua halo festa kazamentu\/mate uma, eskola, ema kontinua\nsimu Cesta B\u00e1zika la halo distansia social metru 1. Pelu&nbsp; kontradiu uituan maka bandu Igreja labele\nhalo Missa iha loron 31 Dezembru 2020 kalan no loron 1 Janeiru 2021 nian. Familia\numa laran labele halo refresin iha tasi ibun sira Kristu Rei, Tasi Tolu,\nLiqui\u00e7a, alias labele ba <em>piknik <\/em>iha\ntasi ibun hotu-hotu tenke iha uma deit. Tamba deit COVID-19 sa\u2019e tiha ona moras\nhamutuk 15 pessoas. Pasiente COVID-19 balu halo karantina iha Tasi Tolu, tula\nsala tan pasiente COVID-19 ida ne\u2019eb\u00e9 foti sala fali pasiente sira seluk ida. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ikus\nliu, rekomenda ba Estado RDTL katak lutu nasaun nian maka Pol\u00edsia Nacional\nTimor-Leste (PNTL) hamutuk no Falintil Forsa Defeza Timor-Leste (F-FDTL)\nkontinua kontrulu maximu iha fronteira terestre, fronteira tasi, Aeroportu Internasional\nsira iha Timor-Leste. Iha ne\u2019eb\u00e9 tuir Fundasaun Mahein\n(FM) nia relat\u00f3riu ida ne\u2019e deskreve kona-b\u00e1 <a href=\"http:\/\/www.fundasaunmahein.org\/2020\/05\/15\/observasaun-durante-ezekusaun-estadu-de-emerjensia-luta-hasoru-covid-19-iha-ambitu-seguransa-nasional\/\">papel importante sira husi F-FDTL no PNTL<\/a> durante luta hasoru surtu Covid-19 liu\nhusi medida sira ne\u2019eb\u00e9 Estadu foti hanesan <a href=\"http:\/\/www.fundasaunmahein.org\/2020\/03\/26\/timor-leste-covid-19-no-estadu-de-emerjensia\/\">Estadu de-Emerjensia<\/a>. Iha ne\u2019eb\u00e9 luta ida hanesan luta kolektiva ida husi elementu esensial\nsira Estadu nian iha kuadru Sistema Integradu Seguransa Nasional (SISN). Nune\u2019e\n<a href=\"http:\/\/www.fundasaunmahein.org\/2020\/04\/03\/luta-hasoru-covid-19-tenke-luta-integradu\/\">Sentru Integradu ba Jestaun Krize<\/a> (SIJK) funsiona hanesan Sala Situasaun hodi jere\nkrize ne\u2019e. Relat\u00f3riu ne\u2019e mos f\u00f3 sai lisaun sira husi <a href=\"http:\/\/www.fundasaunmahein.org\/2020\/05\/13\/starvation-and-covid-19\/\">krize sa\u00fade p\u00fablik<\/a>a (Covid-19) liu-liu liga direta ho sidadaun sira nia moris loron-loron\ndurante hasoru krize ne\u2019e (seguransa umanu). Inklui medida pol\u00edtika sira ne\u2019eb\u00e9\nnesesariu iha \u00e2mbitu seguransa nasional Timor-Leste nian iha tempu agora no\nfuturu hodi hatan ba ameasa no risku sira. <em>\u201cAluta\nKontinua Hodi Kontra COVID-19 iha Timor-Leste no Adeus Impase Politika iha pais\nTimor-Leste.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em><strong>*Hakerek Na\u2019in: <\/strong>Alumni Universidade da Paz (UNPAZ), Faculdade de Direito no Ativista. Artigo ida ne\u2019e larepresenta institusaun ne\u2019eb\u00e9 hakerek na\u2019in haknar ba, maib\u00e9 idea no argumentu sira ne\u2019eb\u00e9 lekar iha artigu ne\u2019e nudar opini\u00e3o peso\u00e1l. Iha sujestaun ruma bele haruka iha e-mail: <a href=\"mailto:moisesvicente59@yahoo.com\">moisesvicente59@yahoo.com<\/a>\u00a0\u00a0\u00a0 <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hakerek nain Mois\u00e9s Vicente Estado Rep\u00fablica Democr\u00e1tica de Timor-Leste (RDTL) aplika tan ona Estadu Emerj\u00e9nsia (EE) ba dala IX (9) ona, hahu premeiru komesa iha fulan Marsu-Abril tinan 2020 no ate agora fulan Janeiru-Fevereiru tinan 2021. Iha ne\u2019eb\u00e9 Konsellu Ministrus hala\u2019o sorumutuk iha Pal\u00e1siu Governu, iha Dili, no aprova ona projetu Dekretu Governu nian ne\u2019eb\u00e9 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5801,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"amp_status":"","footnotes":""},"categories":[60],"tags":[],"class_list":["post-6386","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analisa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6386"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6386\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6387,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6386\/revisions\/6387"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/neonmetin.info\/buletin\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}