Reportajen Silvino Freitas
Alumni Parlamentu Foinsa’e Timor Leste (APFTL) realiza diskusaun plenária ba membru parlamentu foinsa’e Timor Leste nain 142, hodi diskuti no aprezenta problema sosiál ne’ebé joven sira infrenta iha postu administrativu ida-idak maka antes ne’e sira idetifikadu iha sira nia peskiza hafoin formasaun iha fulan marsu no abril, nune’e Konsellu Nasional Juventude Timor Leste (CNJTL) konsidera parlamentu foinsa’e espasu ba joven sira atu aprende lideransa, jestaun, siviku inklui prevensaun violénsia ho krími tanba ne’e sira kontinua kontribui ativu hodi sai lideránsa iha futuru.
Prezidente APFTL Zaulino Gomes dehan, husi sesaun diskusaun sira nee membru parlamentu foin sae sei diskuti asuntu saude, edukasaun, empregu, partisipasaun siviku no violensia ho krimi sira ne’ebé joven sira enfrenta iha sira nia situasaun lorloron nian, nunee durante loron rua membru parlamentu foin sae sira sei halo diskusaun ba problema ne’ebé joven sira infrenta ne’ebé identifikadu iha sira nia postu hodi halo aprezentasaun durante sira nia diskusaun iha sesaun plenaria ida nee.
“iha tematiku 5 mak sira sei halo diskusaun primeiru maka kona-ba edukasaun liga ba joven sira, saude ba joven sira, empregu ba joven sira, partisipasaun siviku joven sira nian inklui mos violensia no krimi ne’ebé afeta ba joven sira ne’ebé sei diskuti durante loron 2 nee” dehan Prezidente APFTL Zaulino Gomes ba jornalista sira hafoin abertura sesaun plenaria parlamentu foinsa’e iha salaun MSSI Kaikoli, (31/07).
Nia dehan tan, tematiku ne’ebé membru parlamentu foinsae sira halo diskusaun nee husi dadus ne’ebé sira rekolla hahu iha fulan abril hafoin sira tuir formasaun iha fulan marsu no abril husi nee sira fila ba idaidak nia postu halo peskiza hodi identifika problema ne’ebé joven sira infrenta iha sira nia suku, nunee mos husi sira nia peskiza nee tuir formatu ne’ebé sira uza hodi bele identifika problema social ne’ebé afeta ba joven sira.
“membru parlamentu foinsae iha 142 maibe iha nee partisipa iha 130 resin tanba sira balun ba tiha eskola iha railiur entaun balun la marka prezensa, sira future ba rai nee nian entaun estadu iha obrigasaun atu halo investimentu ba joven sira iha kualker espasu deit para bele haree joven sira iha duni kompetensia no kbiit atu bele kontinua ita nia rain liuliu iha prosesu aprendijajen sira hanesan nee” Zaulino fundamenta.
Zaulino dehan tan, tuir rezolusaun governu nian nuudar espasu ba joven sira atu aprende demokrasia no sensibilidade social rai nian, nunee formasaun sira ne’ebé durante nee sira hetan maka lideransa jestaun analiza problema social edukasaun sivika tekniku debate tekniku rekolla dadus inklui mos formasaun kona-ba funsionamentu orgaun soberani estadu nian maka prezidente da republika, parlamentu nasional, governu, tribunal rekursu, nunee husi partisipasaun membru nee iha kada postu ema nain rua feto ida ho mane ida no iha mos membru especial maka ema ne’ebé kondisaun difisiente.
“depois plenaria hotu dokumentu ida nee ami sei enkamina ba ministeriu juventude no desportu no sira iha dever atu lori ba iha konsellu ministru no ministeriu sira ne’ebé relevante atu bele haree hodi hola medida ne’ebé bele koresponte ba evidensia sira ne’ebé membru parlamentu foinsae sira rekolla” nia dehan.
Fatin hanesan CNJTL Maria Dadi Magno konsidera, parlamentu foin sae nuudar espasu ba joven sira atu aprende kona-ba sidadania ne’ebé kumpri no pratika lei nunee antes plenaria joven sira nee mos iha ona formasaun kona-ba lideransa no jestaun no sidadania sivika inklui mos funsionamentu orgaun soberania nian ne’ebé hatuur tuir prinsipiu direitu demokratiku nian, no sira mos antes nee halao tiha ona peskiza iha sira nia postu ida-idak kona-ba problema social ne’ebé joven sira infrenta.
“politika nasional juventude nee liga liu ba isu boot 5 maka saude, edukasaun, empregu, partisipasaun sivika no prevensaun krimi no violensia” dehan prezidente CNJTL Maria Dadi Magno,(31/07).
Nunee, CNJTL enkoraja joven foinsae sira ne’ebé sai membru ba parlamentu foinsae sira atu kontribui ativu tanba sira investe husi estadu atu reprezenta joven lubuk ida ne’ebé oportunidade nunee sira sei sai lider iha future nunee sai lider ida hatene oinsa sai futuru ba lideransa, forsa traballu no harii uma kain hodi integra mos prinsipiu 4 direitu umanu ba iha kontekstu igualidade, diversidade laiha violensia no demokratiku.