Reportajen Estasiáriu Isac Sarmento
Iha komemorasaun loron mundiál Liberdade Imprensa, Konsellu Imprensa Timor-Leste (KITL), ho Asosiasaun Jornalista Timor Lorosa’e (AJTL), bolu públiku no lider sira atu respeita no proteje jornalista sira nia servisu, tanba media iha papel xave hanesan pilar importante ba demokrasia no promosaun liberdade imprensa iha Timor-Leste.
Prezidente Interina Konsellu Imprensa Timor-Leste (KITL), Suzana Cardoso, fó parabéns ba jornalista sira, tanba jornalista sira mak sai hanesan fatuk inan ba demokrasia liu husi media hirak ne’ebé mak jornalista sira hakna’ar aan ba.
“Parabéns ba ita boot sira, espera katak ho ita ninia idade independensia ne’ebé amenta ba dadaun espera katak ita bele hala’o ita nia knaar ho profisionál liutan fó respeitu ba lei Komunikasaun Sosiál bazeia ba kódigu etika jornalizmu ninian atu nune’e ita haknaar aan iha vida profisaun jornalizmu ne’e bele la’o ho valór ne’ebé aas, dedikasaun ne’ebé aas atu nune’e ita hetan prevelejiu liután iha ita nia komunidade lian laek sira” dehan Prezidente Interina KITL, Suzana Cardoso, ba jornalsita sira iha Palasiu Governu oin. Segunda 4/05.
Nia mós husu ba públiku atu respeitu jornalista sira wainhira hala’o hela profisaun jornalista iha fatin hotu-hotu, wainhira jornalista sira ba halo kobertura públiku sira tenke laran luak hodi atende tanba sira mak hanesan fontes ba informasaun,
Nune’e mós ba membru governu no lider sira mós hanesan alvu kobertura ba jornalista sira, tanba ne’e mak sira tenke laran nakloke ba jornalista sira hodi hetan informasaun hodi fó kontribuisaun ba sira nia produtu jornalistiku.
“Jornalista sira korajen no etika ita nafatin tau iha valor ne’ebé aas para atu nune’e ita nia dedikasaun ne’e la monu saugate de’it, maibé ita nia dedikasaun ne’e iha valor ne’ebé aas iha ita nia produtu jornalistiku sira, bazeia ba lei komunikasdaun sosiál ne’ebé iha ona,” nia subliña
Iha fatin hanesan, prezidente Asosiasaun Jornalista Timor Lorosa’e (AJTL), Zevonia Vieira mós hateten, jornalista sira tenke luta hodi promove nafatin liberdade imprensa no liberdade espresaun iha Timor-Leste, tanba bazeia ba relatoriu iha index tinan ida ne’e Timor-Leste hola parte iha ranking 30 husi global maibé sai hanesan ranking dahuluk iha sudeste aziatiku, ida ne’e hatudu katak iha progresu ida.
“Ita kontinua servisu maka’as hodi kontinua promove, signifika ita kontinua alerta ba públiku ba ema sira ne’ebé iha poder atu labele limiti ita ninia liberdade imprensa iha Timor, tanba media hanesan pilar importante iha nasaun demokratiku” nia dehan.
Nia haktuir, jornalista sira nia servisu iha terenu la bazeia ba index ne’ebé hatudu, tanba dala barak sei akontese Sensorship ba jornalista sira nia produtu jornalistiku ne’ebé mak iha, ida ne’e hanesan mós risku ida ba jornalista sira nia kobertura, tanba bele hamate lia loos ne’ebé iha, tanba hasubar ka halakon tiha informasaun refere atu públiku labele asesu.
“Espera katak ho ita nia solidaridade ita nia servisu hamutuk jornalista atu kontinua influensia iha públiku no ba ema sira ne’ebé iha poder atu respeita pilar media iha timor leste, tanba media nia papél servisu iha tempu uluk to’o agora ne’e iha kontribuisaun boot iha luta hasoru violasaun direitu humanus nomos luta ba iha koalia kona-ba públiku nia interese iha timor leste” nia dehan.
Enterantu iha komemorasaun loron mundiál Liberdade imprensa ba dala-33 ne’e, Konsellu Imprensa(KI) realiza atividade karii aifunan iha tasi ibun Palasiu Governu nia oin, hodi fó honra no lembra hikas fali jornalista sira ne’ebé mak mate tanba luta ba direitus umanus iha mundu no mós Timor-Leste.
Nune’e mós iha komeorasaun ne’e, Konsellu imprensa foti tema ba loron mundil liberdade imprensa maka “forma futuru ho paz promove libedade imprensa ba direitus umanus, dezenvolvimentu no seguransa.