Reportazen Zevonia Vieira
“Ema ida, votu ida! Ita liu rihun atus tolu, iha fatin-fatin, ita hili, liuhusi votu sekretu, lakoi autonomia ho Indonezia. Ho rezultadu referendu, mehi ukun rasik-an sai tebes duni bainhira ita Restaura ita-nia Independénsia iha 20 Maiu 2002”, Lu Olo
Povu Maubere sei komemora loron Konsulta Popular ba dala 21, ne’ebe mak monu iha loron 30 Agostu. Liu hosi loron istoriku ida ne’e, Prezidente Republika, Dr. Francisco Guterres Lu Olo hatoo nia lian menon ba povu maubere katak iha 30 Agostu 1999 ho brani no determinasaun, ita-nia povu hakaat ba fatin votasaun.
“Ema ida, votu ida! Ita liu rihun atus tolu, iha fatin-fatin, ita hili, liuhusi votu sekretu, lakoi autonomia ho Indonezia. Ho rezultadu referendu, mehi ukun rasik-an sai tebes duni bainhira ita Restaura ita-nia Independénsia iha 20 Maiu 2002”, hateten Prezidente Republika, 28/08 iha palacio prezidensia.
Prezidente Lu Olo hateten referendu ne’e mosu nu’udar rezultadu husi ita-nia luta rasik, atu hatuur Timor-Leste nu’udar nasaun livre no independente. Tebes duni katak referendu 1999 ne’ebé, organiza husi Nasoins Unidas, mak fó dalan ba ita tama iha Nasoins Unidas, nu’udar Nasaun ho direitu hanesan ho Nasaun sira seluk.
Prezidente fo hanoin fila fali istoria pasadu ne’ebe akontes iha tempu naruk nia laran katak ita nia luta Libertasaun Nasional iha 1974 ho apoiu metin husi belun sira iha eis-kolónia Portugal nian iha Áfrika no husi belun sira iha Australia, Ázia, Europa, Amerika no Pasífiku. Neineik-neineik apoiu ne’e sai boot ba beibeik iha mundu tanba ita kaer metin ita-nia mehi ukun rasik-an.
“Ita manán ita-nia luta, hafoin luta naruk no susar, ho ita-nia kbiit rasik. Ita organiza-an ba luta ho komponente tolu, armada, klandestina no diplomátika/esterna”, hateten Lu Olo.
Xefe Estadu ne’e dehan iha tinan 24, ita hatene organiza-an, ita hatudu ita nia kbiit, ita hatudu ita-nia determinasaun ho lia fuan murak “mate ka moris ukun rasik-an”.
Ba loron komemorasaun ne’e Lu Olo hateten ukun rasik-an haburas ita nia neon no orgullu timoroan hotuhotu. Neon ida ne’e, haburas no hametin Unidade Nasional! Katak la iha buat ida haketak maun-bin-alin sira nia moris iha rai doben Timor-Leste.
Hafoin hanoin klean kona-ba revolta sira, husi ita-nia beiala sira, lideres 74 dada ita-nia ema hodi hanoin ida de’it, atu hamutuk liberta territóriu tomak no hamriik nu’udar povu ida, Nasaun ida, ho neon no hakarak rasik.