

Reportajen Silvino Freitas
Mari Alkatiri konsidera maskí ita sei nasaun ne’ebé kauza iha frajilidade ekonomia no polítika, maibé tenke hamutuk iha kauza foun nee, hodi servisu hamutuk, tanba mehi tama ASEAN ne’e ita hotu nian.
Timor Leste sai ona full member ba organizasaun rejional Azia nian maka Asosiasaun Nasaun Soudeste Azoatiku (ASEAN) hamutuk nasaun 11, nune’e Sekretáriu Jerál FRETILIN, Dr. Marí Alkatiri konsidera maskí ita sei nasaun ne’ebé kauza iha frajilidade ekonomia no polítika, maibé tenke hamutuk iha kauza foun nee, hodi servisu hamutuk, tanba mehi tama ASEAN ne’e ita hotu nian.
Sekretáriu Jerál FRETILIN Marí Alkatiri dehan, tama ba ASEAN tenke ho hanoin ida la’ós ho grupu ka ema ida nian de’it, tanba tama ba ASEAN ne’e tenke ema hotu nian kuandu hahú luta ba tama ASEAN ema konsidera ita nasaun ho povu ne’ebé kiik no kiak, ne’ebé laiha edukasaun ne’ebé importante, ohin ema nafatin ho opiniaun oioin Timor Leste seida’uk preparadu no la hatene atu halo saida iha ASEAN.
“Hau dehan fila fali uluk ita manan tanba kauza ida ne’ebé ita hotu hamutuk, agora ita hakarak manan ita hotu tenke hamutuk” dehan Sekretáriu Jerál FRETILIN Marí Alkatiri hafoin halo misaun polítiku fila husi rai-liur iha airoportu Prezidente Nicolao Lobato, (27/10).
Nia dehan tan, dadaun ne’e ita tama ona ba ASEAN nune’e povu hotu tenke hanoin ona tama hahú ona ho difisil liu, tanba atu hahú halo parseria no kooperasaun tanba ne’e ita tenke reune kondisaun tomak hodi sai parte ida hodi fo valór ba ASEAN, laos atu haree de’it ba istória luta ba indepedénsia, maibé ita tenke iha kapasidade hamutuk ba kauza ida ne’ebé ita hotu hakarak nunee tama ba ASEAN ne’e susesu ba ita hotu.
“Ita hotu kontente tama ona laos ne’e sai razaun atu halo festa, ne’e razaun atu prepara an katak iha kbiit duni ita hotu la’ós ida la’ós rua” tenik Alkatiri.
Alkatiri konklui, tama ona ba ASEAN labele hanoin uluk direitu ne’ebé sei simu husi ASEAN tanba Timor Leste nasaun ida ne’ebé hahú tama ho fonte ekonomia ida, maibé dadaun ne’e remata ona tanba tama ona bloku ida, maibé haree ba ekonomia polítika instituisional ne’ebé iha problema barak iha nivel finanseiru ekonomia, tama iha tempu ida ne’ebé susar tebes laos hahu husi ita maibé mundu mós susar atu simu ita, nune’e atu halo kauza ne’e susesu tenke halo kauza ne’e ita nia hotu.







