Home Analisa Líder Alternativu; Entre Hein Tranzisaun Jerasional ou Buka Konkista Rasik?

Líder Alternativu; Entre Hein Tranzisaun Jerasional ou Buka Konkista Rasik?

2758
0
Quintiliano A. Belo. {Foto: Doc.Privadu | 30.03.2024]

Hakerek nain; Quintiliano A. Belo

Diskursu kona ba tranzisaun jerasional, hahu trendi wainhira maun boot Xanana Gusmão, tranzita poder ba jerasaun kontinuador maun Rui Maria Araújo. Aktu ne’e hetan mos unanimidade husi bankada parlamentar iha momentu ne’eba. Deklarasaun importante husi bankada governu CNRT nebé hau sei lembra mak “sekali mendayung, dua–tiga pulau tercapai” ho nia sentidu nebé klean tebes, maibe afinal das kontas ai-knanoik ne’e nudar kamuflase atu halo tranzisaun “trial and error”. Katak, desizaun ne’e hanesan teste deit no la kontinua teste. Nufim tranzisaun jerasional laos ajenda prinsipal, maibe justifikadu hodi manan popularizasaun iha palku leten ho diskursu retórika.

Loos, hanesan jerasaun kontinuador ka jerasaun foun tenki hakruk fó obrigado wain ba jerasaun tuan sira, liu-liu  ba líder estóriku sira nebé hahu, inisia no hametin prinsipiu luta nian too URA. Esperitu lutador obriga sira lakon buat hotu. Lakon feen oan, maun alin no familia tomak atu konkista mehi husi povu nia mehi  “mate ka moris ukun rasik-an”.  Iha sira nia pensamentu pessoal, esperitu lutador nian sei lalakon hanesan Saudozu Presidenti Nicolao Lobato hateten katak, “ultima bala, a minha vitoria”. Ho forma seluk karik bele dehan “mate mak truka no entrega mak lae dunik”, tamba nee diskursu tranzisaun jerasional ba sira hanesan justifikasaun nebé sira halo iha palku polítika hodi hetan legitimasaun husi povu depois tiha URA.

Diskursu ne’e mos, publiku rona hahu kedas momentu ne’eba. Ohin loron diskursu ne’e sei kontinua mesmu publiku hatene hela katak, diskursu refere nudar diskursu iluzaun nebé líder estóriku sira kria ba jerasaun foun sira atu banati tuir. Teoritiza no mentaliza nafatin jerasaun foun ho justifikasaun sira hanesan, sira deit mak loos liu, sira deit mak ida ne’e no ida neba. Pior liu tan kontinua desafia jerasaun foun nia realidade ho imajinasaun. Kria ignóransia ba realidade hodi kondisiona sira nia imajinasaun ho provas kontrariu. Sira buka nafatin ezistensia hodi hetan ligitimasaun polítika iha sosiedade nia le’et. Sira prefere hili imajinasaun nebe halo gostu sira nia-an, duke simu realiade depois hamate sira nia lalaok. Exemplu mak hanesan politiza no ignóra buat hotu-hotu.  Finalmente obrigado jerasaun foun sira so bele tabik no subar deit-an iha sira nia kalilin okos.

Hanoin sira iha leten, obriga hau koloka perguntas simples tuir mai nee, seraque atu sai líder alternativu iha Timor-Leste tenki hein tranzisaun jerasional ou tenki buka hodi konkista rasik?. Perguntas refere sai mos perguntas reflesaun ba Timor oan nasionalista no patrióta sira hotu, katak hein trazisaun mak diak ou buka hodi konkista rasik mak diak?.

Ita, ami, imi no sira hotu hatene ho momos hela, oras nee dadaun Timor-Leste tama iha momentu ida ne’ebé krítiku iha ita nia istória. Líder estóriku sira, tama no liu ona idade reforma nian.  Aliende ne’e,  entre líder estóriku nebé sei moris,  ida-idak kumunga pensamentu rasik hodi defende-an too ignóra malun. Sira lakon ona vontade atu buka malun hodi koalia kona ba destinu konstrusaun estadu Timor Leste nian, antes tempu termina sira iha mundu.

Situasaun ne’e, dudu hau atu alerta ba malun katak, ohin loron momentu krítiku dunik no presiza matan moris neon nain. Tamba matan do’dok sira dehan, jerasaun tuan sira, utiliza momentu sira hanesan ne’e, halo no dulas kakutak povu nian tuir sira nia kakutak. Iha sira nia kakutak sorin loos, sira halo beik sosiedade kompete malun iha palku leten hodi duni poder. Sira la interese ho stagnadu no kontinua status quo utiliza “trial and error” iha seitor hotu-hotu, hanesan kareta karik patina metin hela iha tahu laran ou putar ke kiri dan putar ke kanan hanya di tempat saja. Iha sira nia kakutak sorin karuk, sira utiliza diskursu tranzisaun jerasional sai hanesan makina hodi hamate too hakoii fini diak sira atu sai nudar líder ba sira nia jerasaun rasik. Ironika liu tan, sira utiliza deit sira nia kapital hodi akumula no hamoris fali maneira rekrutamentu la bazea ba otoritativu katak, bazea deit ba sentimentu semak besik liu semak halo tuir  no kumpri liu.

Vienti anos URA. Vienti anos povu lakon oportunidade barak. Vienti anos mos ita sei rona no asisiti nafatin jerasaun tuan sira utiliza diskursu polítika iha publiku hodi dehan buat hotu lalos deit no buat hotu sala deit, lahatene semak sala no atu duun ba see lolos. Hau imajina hela,  entre jerasaun tuan no jerasaun foun semak asumi todan liu. Pior liu tan romantismu pessoal husi kada líder jerasaun tuan sira sei maka’as no forti loos hodi kaer metin hirarquia funu nian. Katak, tempu seidauk hotu ba jerasaun tuan sira, bainhira sira nia matan sei lakan.

Refere ba deskrisaun antes nian, hanesan Timor nia oan nebé mai ho jerasaun rasik,  senti provokadu atu afirma hau nia hanoin balun ba kolega Timor oan sira seluk, hanesan tuir mai ne’e; Timor Leste tenki ba oin no labele depende ba ema ida deit iha momentu saida deit. Jerasaun foun labele hein diskursu nebé nakonu ho iluzaun. Jerasaun foun tenki brani infrenta hodi la depende no buka rasik atu konkista. Ho deit rajaun simples sira tuir mai ne’e.

Iha parte ida, evita timor leste husi moras kankru. Iha parte seluk, tempu dunik ona ba timor oan jerasaun foun atu hamutuk hodi aselera desemvolvimentu ho modernu tuir mundansa global nebé akontese beik-beik iha kada minutus. Sira mos deklara no hateten, kareta tuan labele para metin iha estrada nia klaran hodi difikulta kareta foun atu hakat ba oin ho lalais. Misaun liberta povu  labele akontense bainhira líder estóriku sira sei kotuk ba malun. So bele akontese bainhira líder estóriku sira konsiente atu tranzita ho vontade tomak ba jerasaun foun atu kontinua ho misaun nebé sira mehi hamutuk ho povu nia mehi nanis, hodi transforma timor-leste sai realidade ida nebé lalais liu tan.

Rajaun simples sira nebé mak temin, konsege konvese hau no halo hau fiar-an katak, loron ida ba loron seluk, jerasaun foun barak mak sei konvensidu hodi prontu no hakarak oferese alternativa polítika foun, hodi hatutan misaun jerasaun tuan nian ho lalais liu no hahu forma realidade iha prezente ba futuru nebé resilienti, inklui lori oportunidade barak liu ba jerasaun foun sira ho pensamentu uniku tuir mundasa global iha mundu no nufim Timor Leste igual hanesan nasaun sira seluk iha mundu.  

Perguntas seluk, karik mosu iha aban. Bele ka lae Jerasaun foun hamriik hamutuk atu kompete ho jerasaun tuan sai alternativa foun iha palku polítika ba mudansa nebé modernu???……hmmm… simplesmente tuir hau nia rasiosinu no logiku dehan bele no bele dunik! Bele dunik tanba, jerasaun foun laos deit futuru maibe jerasaun foun bele utiliza prezente ho kualidade no halo futuru sai realidade  nebé modernu ho lalais liu. Nune’e mos, dependensia demaziadu sei haboot romantismu pasadu nian no hamihis oportunidade atu haburas prezente liu husi konkista rasik nebé laos mai husi estória pasadu.  Ho lian seluk hau bele dehan laiha oportunidade nebé gratuita, maibe konkista, importante liu mak, valoriza nafatin estória pasadu nudar lanenok atu hakat prezente ho kuidadu ba kualidade futuru nebé resiliente.

Argumentu sira ne’e, parese balun la konkorda tamba lakoi out of the box, hakarak mantein tabik iha katuas sira nia kalilin okos. Barak liu mos parase piadas hodi dehan ba malun, rai o nia matenek hein o nia tempu, maibe sira haluha tiha katak matenek laiha fatin atu rai tamba kada matenek ho nia tempu rasik. Pior liutan sira nebé la gosta no lakoi atu gosta sei utiliza argumentu baratu sira hanesan, laran moras, stress no seluk barak tan.

Linguazen sira nebé sira koalia util ho nia tempu no sei termina ho nia tempu mos, tamba hakarak ka lakoi, gosta ka la gosta jerasaun tuan sira la pronto no sei lahusik momentu ida hodi entrega ho gratuita. Jerasaun tuan sei ka’an populista hodi mantein sira nia ezistensia ho naran povu nian. Jerasaun tuan promove ona no sei kontinua fahe prezente ho partidarismu, grupuismu, familiarismu too koko explora pontensia ba regionalismu.

Antes konklui hau nia artigu simples oan ne’e,  hau pesoal husu ita, ami, imi no sira hotu nudar jerasaun foun atu labele haluha agradese nafatin ba jerasaun tuan líder estóriku sira, ba sira nia esforsu tomak, luta makaas, mate ka moris ukun rasik-an no kusta ou kustadu hodi konkista  ukun rasik-an no fila ita nia rai Timor-Leste sai Nasaun ida livre no independenti.

No ikus liu atu taka, konluzasaun husi artigu oan ne’e maka; tempu mak agora no labale hein futuru, tamba futuru sei la mai bainhira la komesa hahu iha prezente. Labele fiar diskursu furak tranzisaun jerasional hodi depende, maibe koko kumunga liafuan buka rasik hodi konkista prezente ba futuru ida nebé resiliente liu. Hateten sim ba Ita. Hateten Não ba Sira, Ami no Imi. Katak Timor-Leste Ida deit, Timor-Leste ba Timor Oan Hotu.

*(Artigu ne’e nudar artigu analisis e’ebe hakerek husi Quintiliano A. Belo, laos parte husi redasaun Neon Metin nian responsabilidade)

Print Friendly, PDF & Email

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here