Kontributor Midia RAEOA – ZEESM TL
Wainhira ita hakat liu fronteira Wini, Indonesia hodi liu ba Sakato, Timor Leste,ema hanoin kedas mak Oé-Cusse hodi haluhan tiha katak sira hakat liu hela Suku Nípane, Sub Rejiaun Pante Makasar ne’ebe baliza kedas ho fronteiras Wini,Indonesia.
Suku Nípane iha aldeia rua, Sakato no Bausiu. Komunidade suku Nípane geografikamente rekunhese nu’udar komunidade ne’ebe moris no dezenvolve sira nia an iha área kosteiras, zona tranzisaun entre área terestres no marítima liuhusi atividade peskas no halo kolam ikan. Moris nu’udar ema peskador hahu’u kedas husi sira nia beila.
Peskiza barak hatudu katak áreas kosteira iha rekursu naturais ho potensia boot ba programas dezenvolvimentu sustentável, espesialmente hakiak ikan. Maibe mudansa ekosistema ne’ebe la permanenti ,populasaun suku Nípane infrenta mos fatores seluk ne’ebe fo influensia ba produtividade rendimentu husi programa hakiak ikan , liu liu oinsa atu bele normaliza kanalizasaun be dalan entre tasi been (be masin) no be midar ba kolam ikan hodi bele hasae rendimentu populasaun Suku Nípane liuhusi hakiak ikan salmaun.
Ikan salmaun nu’udar ikan ne’ebe moris iha tasi laran maibe bele mos moris iha be midar liuhusi sistema kriasaun kolam iha tasi ibun hodi fornese mos be midar ba iha kolam nee rasik. Ikan Salmaun ninia orijin mais husi rejiaun Pasífiku ho ninia forma ibun espetadu uituan no iha kikir (eskama) sensivel uituan.
Ho total populasaun liu rihun Ida ho kompozisaun Mane 51.5% no Feto 48.5% haktuir husi relatoriu Sensus Fo Fila 2015 ne’ebe relata husi Diresaun Jeral Estatistika, Ministeriu Finansas, hatudu katak dependensia ba vida peskador sai ona nesesidades baziku moris lor loron. Ho Uma kain besik atus lima, populasaun Suku Nípane ho ninia subsistênsia liuhusi peskas no halo kolam ikan, halo sira la senti vida agrikultor hanesan halai natar hodi apoia moris lor-loron.
“ Ami iha nee la halai natar. Ami nia vida moris lor loron mak nu’udar ema peskador no hakiak ikan salmaun liuhusi halo kolam sira ne’e. Wainhira ami presiza fos, ami ba hola iha Pante Makasar” haktuir Xefe Suku Nípane, Pedro Eko.
Dalaruma ita hakarak atu governu presiza marka ninia prezensa iha sira nia leet hodi hatudu katak governu la takamatan ba ninia sidadaun tomak. Maibe, saida mak populasaun Nípane hetan husi Autoridade RAEOA durante ne’e???.
“Suku Nipane, iha tempu antes realiza politika ZEESM, ami nia suku hetan atensaun husi Governu sentral. Maibe desde ZEESM tama Oé-Cusse, Nípane lahetan atensaun husi Autoridade RAEOA”, hateten Pedro Eko.
Tanba laiha atensaun husi Autoridade RAEOA anterior, ikus mai ho inisiativa rasik, populasaun Suku Nípane buka dalan rasik liuhusi aprosimasaun ho Banku BNCTL hodi buka dalan alternativas liuhusi kreditu hodi hakiak ikan salmaun.
“Uluk, Autoridade dehan hakarak atu mai hare ami, maibe to ohin loron sira la mai. Ikus mai, ami buka dalan no hetan Banku BNCTL no sira hakarak duni ajuda ami liuhusi fo kreditu”, Jacinto Colo eis Xefe Suku Nípane.
Osan ne’ebe kada pesoal hetan husi BNCTL, populasaun sira uza hodi aluga eskavator kee populasaun sira nia kolam. Husi hektares 42 ne’ebe mak iha, populasaun suku Nípane kee deit hektares 6 ho medidas kada kolam ho ninia largura entre luan 6 metrus no naruk 25 metrus.
Komunidade Nípane fiar katak tasi nu’udar fator ambiental ne’ebe iha influênsia signifikativu ba prosesu konstrusaun kultural vida moris nian. Inklui, várias unidades kulturais étnikas ho ninia próprias imajen rasik. Maske iha potensia bo’ot husi parte peskas nian, bem-estar ba populasaun Suku Nípane sei idêntiku ho kiak.
“Karik bele, Autoridade RAEOA fo netik apoiu hodi bele hadia kanalizasaun bee dalan ho nia proporsionalidade entre be midar no be masin. Hodi nune’e la difikulta ami nia serbisu iha terenu. Tanba ida agora iha ne’e, ami kee rasik”, Jacinto Colo hato’o preokupaseons hirak nee ba Autoridade RAEOA iha vizita traballu ne’ebe halao husi Ekipa Teknika ba asuntu Peskas husi Gabinete Prezidenti RAEOA – ZEESMTL, Jose Luís Guterres loron 12 Marsu 2020 iha Suku Nípane.
Iha espetativa boot wainhira hektares 42 ne’e mak funsiona ho diak, populasaun Suku Nípane bele sai mos suku potensia hodi fornese ikan salmaun ba pais vizinhu sira hanesan Indonesia inklui kriasaun merkadu espesial hodi atrai investor sira halo nia investimentu iha Oé-Cusse liuhusi konstrusaun fábrika ikan lata.










